Tulenkantajat (lehti 1932–1939)

Tulenkantajat: Tulenkantajain seuran äänenkannattaja oli vuosina 1932–1939 Helsingissä ilmestynyt poliittis-yhteiskunnallinen kulttuurilehti.

Osa artikkelisarjaa:
Työväenkulttuuri Suomessa
Historia Forssan ohjelma Vuoden 1905 suurlakko Punakaarti
Yhteiskunta Järjestöt SDP SKP SKDL SAK Työväenliike Naisasialiike Raittiusliike Työväen urheiluliike Ruotsalainen työväenliitto Ammattiyhdistysliike Torppariliike Osuustoimintaliike Puhujat Eetu Salin Arkistot Kansan Arkisto
Viestintä Äänenkannattajat Työmies (1895–1918) Kansan Lehti (1898–1991) Turun Päivälehti (1898–2001) Arbetaren (1900–1907) Työmiehen Illanvietto (1902–2006) Saimaan Sanomat (1904–1985) Kurikka (1904–1954) Sosialidemokraatti (1906–1918) Kansan Tahto (1906–) Arbetet (1908–1918) Demokraatti (1918–) Kommunisti (1944–1990) Vapaa Sana (1944–1956) Työkansan Sanomat (1945–1956) Kansan Uutiset (1957–) Aikakauslehdet Sosialistinen Aikakauslehti (1905–1991) Tilanne (1961–1966) Ajankohta (1967) Kulttuurilehdet Aikamerkki (1928–1991) Tulenkantajat (1932–1939) Kirjallisuuslehti (1932–1938) Kulttuurivihkot (1973–) Työväen Näyttämötaide Työn Sävel Työväen Musiikkilehti Toimittajat Yrjö Mäkelin Yrjö Sirola Helmer Adler Jarno Pennanen Pentti Holappa
Kirjallisuus Tietokirjat Työväen Kalenteri (1893) Vuosisadan Kynnyksellä (1898) Uuden Ajan Kynnyksellä (1899) Työväen Joulualbumi (1916) Työväen tietokirja Kiilan albumi Kaunokirjallisuus Alhaisolaulut Äiti ja poika Torpeedo Min dikt Hårda sånger Taggiga lågor Stenkol Kenttä ja kasarmi Tehtaan varjossa Isänmaan ranta Isännät ja isäntien varjot Kustantajat Vihtori Kosonen Matti Vuolukka Alex Halonen Kössi Kaatra Juho Kujala Kansankulttuuri Kirjailijat Axel Niklas Herlin Heikki Välisalmi Jussi Lonkainen Pekka Häkli Eetu Kivelä Elmer Diktonius Toivo Pekkanen Aku Rautala Ahti H. Einola Aleksanteri Ahola-Valo Hella Wuolijoki Elvi Sinervo Pentti Haanpää Iris Uurto Katri Vala Olavi Siippainen Raoul Palmgren Lauri Viita Väinö Linna Hannu Salama Christer Kihlman Alpo Ruuth Samuli Paronen Runous O. V. Kuusinen T. S. Vehkakorpi Emil Lindahl Väinö Hupli Veikko Rajakoski Martta Salmela-Järvelä Viljo Kajava Arvo Turtiainen Kalevi Rahikainen Pentti Saarikoski Arvo Salo Matti Rossi
Taide Taiteilijaryhmät Nuoren Voiman Liitto Tulenkantajat Kiila Teatteri Suomen Työväen Näyttämö Suomen Työväen Teatteri Porin Työväen Teatteri Viipurin Työväen Teatteri Työväen Näyttämöiden Liiito KOM-teatteri Näytelmät Karu kamarani Tienhaarassa Ministeri ja kommunisti Laki ja järjestys Niskavuoren naiset Juurakon Hulda Justiina Lapualaisooppera Näyttelijät ja ohjaajat Työläiskynäilijäin Liitto Verner Jokiruoho Kaarlo Valli Otto Oinonen Elli Tompuri Juhani Tervapää Urpo Lauri Marja Rankkala Tarmo Manni Ritva Arvelo Musiikki Punakaartin marssi Työväen marssi Kisällilaulu Taistojen tiellä Rajamäen Pojat Suomen Työväen Musiikkiliitto Säveltäjät Armas Maasalo Armas Järnefelt Väinö Pesola Väinö Haapalainen Emil Kauppi Eino Linnala Otto Kotilainen Einar Englund Matti Rautio Erkki Aaltonen Kuvataiteilijat Onni Muusari Ola Fogelberg Lars Vickberg Y. Forsén Henry Ericsson Tapio Tapiovaara Sven Grönvall Mauri Favén Ahti Lavonen Mauri Heinonen Aimo Kanerva
Koulutus Järjestöt Proletaarikirjailijain liitto Kulttuurityöntekijäin Liitto Tiedepoliittinen yhdistys Tutkijaliitto Kansan Sivistystyön Liitto Työväen Sivistysliitto Opistot Sosialidemokraattinen puolueopisto Sirola-opisto
Tapahtumat Vappu Tampereen musiikkijuhlat

Erkki Vala perusti vuonna 1930 konkurssiin menneen Tulenkantajat-lehden seuraajaksi samannimisen lehden. Alkuperäinen tulenkantajien taiteilijaryhmä oli tuossa vaiheessa jo hajaantunut. Edeltäjästään poiketen Valan Tulenkantajien poliittinen linja oli lähellä sosialidemokraattisen puolueen vasenta siipeä,[1] vaikka lehti olikin puoluepoliittisesti sitoutumaton. Se oli aikansa suomalaisen kulttuuriälymystön tärkeä kohtauspaikka.[2] Lehteä julkaisi Tulenkantajain seura, ja se ilmestyi vuosina 1933–1939 viikkolehtenä.[3] Levikki oli suurimmillaan noin 5 000 kappaletta.[4] Vala oli lehden päätoimittajana koko sen ilmestymisen ajan.[5] Häntä kannustivat lehden perustamiseen Nyrki ja Tapio Tapiovaara sekä Viljo Kajava. Lehteä rahoittivat muun muassa Hella Wuolijoki, Maissi Erkko, L. A. Salava ja Mary Moorhouse-Pekkala.[4]

Tulenkantajat puolusti ihmisoikeuksia, uskonnonvapautta, rauhanaatetta ja Suomen pohjoismaista suuntausta, ja se vastusti kiihkonationalismia, fasismia ja muita totalitaristisia aatteita sekä kuolemanrangaistusta.[5] Lehti myös muun muassa tuomitsi pääkirjoituksessaan vuoden 1935 steriloimislain ja puolusti Suomeen Saksasta saapuneita juutalaispakolaisia.[6] Erkki Vala oli sosiaalidemokraatti, mutta hänet erotettiin myöhemmin puolueesta liian vasemmistolaisena. Osa Tulenkantajien tukijoista oli aatteellisesti lähellä kommunisteja.[5] Esimerkiksi Raoul Palmgren julkaisi ensimmäiset artikkelinsa ja kirja-arvostelunsa Tulenkantajissa.[7] Lehteen kirjoittivat myös kirjailijat ja runoilijat Pentti Haanpää, Elmer Diktonius, Kaarlo Sarkia, Elina Vaara, Einari Vuorela, Hagar Olsson, Toivo Pekkanen, Katri Vala, Arvo Turtiainen, Iris Uurto sekä Aira ja Elvi Sinervo. Muita kirjoittajia olivat muun muassa Helmer Adler, Kaisu-Mirjami Rydberg, Ensio Hiitonen ja professori Väinö Lassila.[4] Lehden tukijat jakautuivat vuonna 1935 Valan liberaaleihin ja Palmgrenin vasemmistososialisteihin, mutta Vala piti lehden omalla linjallaan.[2] Seurauksena monet nuoret radikaalit siirtyivät vasemmistolaisemman Kirjallisuuslehden piiriin.[4]

Tulenkantajat arvosteli usein Kivimäen hallituksen politiikkaa. Se vaikutti hallituksen kaatumiseen tekemällä syksyllä 1936 ison jutun Etsivän keskuspoliisin salaisesta muistiosta, jossa useita vapaamielisinä tunnettuja henkilöitä väitettiin kommunisteiksi tai näiden myötäilijöiksi. Vuoden 1937 presidentinvaaleissa Tulenkantajat tuki K. J. Ståhlbergia.[5][4]

Valaa vastaan nostettiin Tulenkantajissa ilmestyneiden artikkelien vuoksi neljä painokannetta eli oikeusjuttua, joista hän sai kaksi sakkorangaistusta ja yhden ehdottoman vankeusrangaistuksen.[2] Puolen vuoden vankeustuomion hän sai julkaistuaan ulkomaisten lehtien kommentteja punaupseeri Toivo Antikaisen oikeudenkäynnistä.[4] Vuonna 1934 oli kaksi oikeusjuttua, joista ensimmäisen aiheena olivat lehdessä julkaistut Pentti Haanpään kaksi pulaliikettä kuvannutta, viranomaisiin ja kirkkoon kohdistunutta kritiikkiä sisältänyttä novellia. Toisessa tapauksessa Vala sai syytteen jumalanpilkasta julkaistuaan Tulenkantajissa otteen tšekkiläisen kirjailijan Jaroslav Hašekin satiirisesta romaanista Kunnon sotamies Švejkin seikkailut maailmansodassa, mutta tässä jutussa korkein oikeus antoi lopulta vapauttavan tuomion.[1]

Tulenkantajat lakkasi ilmestymästä syksyllä 1939 hieman ennen talvisodan puhkeamista.[5]