Tukholman metro

• Vihreällä linjalla tarkoitetaan linjoja 17, 18 ja 19. Niillä on yhteensä 49 asemaa, joista 12 on maanalaisia (yhdeksän betonikannellista ja kolme kallioon louhittua) ja 37 maanpäällisiä asemia. Linjan pituus on yhteensä 41 kilometriä 256 metriä. Linja vihittiin käyttöön 1. lokakuuta 1950 Slussenin ja Hökarängenin välillä. Linjalla on neljä pääteasemaa: Hässelby Strand lännessä ja Hagsätra, Farsta strand, sekä Skarpnäck etelässä.

• Punaisella linjalla tarkoitetaan linjoja 13 ja 14. Niillä on yhteensä 36 asemaa, joista 21 on maan alla (viisi betonikannen alla ja 16 kallioon louhittuna) ja 15 maan päällä. Linja on 41 kilometriä 238 metriä pitkä (vain 18 metriä lyhyempi kuin vihreä linja). Se vihittiin käyttöön 5. huhtikuuta 1964 T-Centralenin ja Fruängenin/Örnsbergin välillä. Linjalla on neljä pääteasemaa, joista Fruängen ja Norsborg ovat etelässä/lounaassa ja Ropsten sekä Mörby centrum koillisessa/pohjoisessa. Aiemmin punainen linja esitettiin metrokartoissa oranssin värisenä.

• Sinisellä linjalla tarkoitetaan linjoja 10 ja 11. Niillä on yhteensä 20 asemaa, joista 19 on maanalaisia (kaikki kallioon louhittuja) ja vain yksi maanpäällinen. Sinisellä linjalla sijaitsee myös käyttöön ottamaton asema Kymlinge. Linjan pituus on 25 kilometriä ja 516 metriä. Se avattiin 31. elokuuta 1975 T-Centralenin ja Hjulstan välillä. Sinisellä linjalla on kolme pääteasemaa: Kungsträdgården idässä ja Akalla sekä Hjulsta pohjoisessa.

30. syyskuuta 1933 käyttöön vihitty tunneli Södertunneln Södermalmin läpi oli ensimmäinen askel jo olemassa olevien esikaupunkeja palvelevien rautateiden muuntamisessa metroksi siirtämällä keskikaupungin läpi kulkeva osuus tunneliin. Liikenne hoidettiin aluksi raskailla raitiovaunuilla, joita nykyään usein nimitetään premetroksi. Järjestelmän nimi Tunnelbanan (tunnelirata) on myös peräisin tältä ajalta. Alkuperäisellä kolmella asemalla Södermalmilla (Slussen, Södra Bantorget (nykyään Medborgarplatsen) ja Ringvägen (nykyään Skanstull) oli sisäänkäyntien edessä kyltit, joissa oli ympyröity "T". T:n sivuilla oli sanat TUNNEL ja BANAN.

Vuonna 1950 rata muutettiin Slussenin ja Hökarängenin välillä liikennöitäväksi sille pitkään tyypillisillä metrojunilla. Liikenne alkoi 1. lokakuuta, ja metrosta tuli raitioliikenteestä erillinen liikennemuoto. Vuonna 1952 avattiin linja keskustasta läntisiin lähiöihin, ja vuonna 1957 kaksi erillistä linjaa liitettiin toisiinsa keskusrautatieaseman ja vanhan kaupungin kautta. Punainen linja avattiin vuonna 1964 ja sininen vuonna 1975. Viimeisin lisäys vihreään linjaan valmistui vuonna 1994, punaiseen linjaan vuonna 1978 ja siniseen linjaan vuonna 1985.

Tukholman metrojunat liikennöivät pääsääntöisesti vasemmanpuoleisen liikenteen mukaan, koska Ruotsissa oli vielä metron rakentamisen alkuaikana myös tieliikenteessä vasemmanpuoleinen liikenne.[6]

2020-luvulla metroa laajennetaan useisiin suuntiin sekä nykyisillä linjoilla että yhdellä kokonaan uudella linjalla. Yhteistä laajennuksille on se, että ne kytkevät metroverkkoa paremmin muuhun Tukholman alueen raideliikenteeseen ja mahdollistavat uusien asuinalueiden rakentamisen. Laajennustöiden arvioitu kustannusarvio on lähes 30 miljardia kruunua.

Tukholman seudun kunnat, Ruotsin valtio ja Tukholman läänin maakäräjät ovat sopineet yhdessä vuonna 2013 joukkoliikenteen parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä, kuten muun muassa metron laajentamisesta Nackaan, Barkarbyhyn, Kungsträdgårdenin ja Gullmarsplanin välille sekä uudesta linjasta Arenastadeniin.[9]

Sinistä linjaa jatketaan kummastakin päästä: Akallasta linja jatkuu Barkarbyn asemalle, jossa on vaihtoyhteys paikallisjuniin. Kokonaan maan alle rakennettavan, neljän kilometrin pituisen osuuden varrelle valmistuu lisäksi Barkarbystadenin asema palvelemaan samannimistä uutta asuinaluetta. Rakentaminen aloitettiin vuonna 2018, ja radan on tarkoitus avautua liikenteelle vuonna 2026.[10]

Toisesta päästä sinistä linjaa jatketaan Kungsträdgårdenilta meren alla Södermalmin ja Sicklan kautta Nackaan. Uudet, maanalaiset asemat valmistuvat Sofiaan, Hammarbyn kanavaan, Sicklaan, Järlaan ja Nackan keskukseen. Linjauksen tavoitteena on paitsi parantaa merkittävästi kasvavan Nackan kunnan joukkoliikenneyhteyksiä myös keventää metron tämänhetkiseen pullonkaulaan, Slussenin ja T-Centralenin välille kohdistuvaa ruuhkaa. Meren alituksen takia rata kulkee nykymetroon verraten syvällä: esimerkiksi Sofian asema joudutaan rakentamaan yli sadan metrin syvyyteen, eli lähes kaksi kertaa syvemmälle kuin esimerkiksi Helsingin metron syvimmät kohdat. Asemalle tullaan kulkemaan liukuportaiden sijasta vain suurehkoilla pikahisseillä. Lisäksi uusi rata kytketään nykyiseen vihreän linjan Hagsätran haaraan rakentamalla yhdysraide Sofian ja Gullmarsplanin välille. Rata nousee nykyisen radan tasalle niin syvältä, että nykyiset Globenin ja Enskede gårdin asemat joudutaan korvaamaan uudella, syvemmälle rakennettavalla asemalla. Gullmarsplanin nykyisen asemahallin alle rakennetaan sinisen linjan oma asemahalli 70 metrin syvyyteen. Uuden, 12,5 kilometriä pitkän radan rakentaminen sijoittuu vuosille 2018−2030.[10]

Kokonaan uusi, keltainen linja, rakennetaan nykyisen vihreän linjan asema Odenplanilta Arenastadeniin Solnan kunnan alueelle. Tälle 4,6 kilometriä pitkälle radalle on suunniteltu rakennettavan kaksi uutta asemaa, Hagastadeniin ja Arenastadeniin; lisäksi Hagalundiin tehdään asemavaraus. Arenastaden on aluksi linjan pääteasema, mutta linjaa on suunniteltu jatkettavan myöhemmin pohjoiseen. Odenplanilla linja kytkeytyy nykyiseen vihreän linjan rataan kohti etelää, jossa keltaiselle linjalle annetaan vihreän linjan jompikumpi pääteasemista, Skarpnäck tai Farsta strand. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 2018 ja liikenne uudella linjalla alkanee vuonna 2028.[10]

Kasvavan junamäärän johdosta vihreän linjan Hagsätran haaralla olevaa Högdalenin varikkoa laajennetaan maan alle, ja lisäksi se kytketään uudella yhdysradalla Farsta strandin haaraan.[11]

• "Stockholms hemliga tunnelbana" – Tukholman maanalainen kapearaiderata^{[vanhentunut linkki]}
• Konsten i Stockholms tunnelbana (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)