Tukholma

Riddarholmskyrkan on Tukholman vanhin rakennus. Se perustettiin vuonna 1270 fransiskaaniluostariksi. Kirkko on toiminut Ruotsin kuninkaallisten hautauskirkkona, ja sinne on haudattu kuningatar Kristiinaa lukuun ottamatta kaikki hallitsijat Kustaa II Aadolfista ja Kustaa V:een.[13]

Eerikinkronikan mukaan Tukholman perusti Birger-jaarli, joka halusi lopettaa karjalaisten sotaretkillään aiheuttaman vahingon Mälarenin alueelle ja Sigtunan tuhon kaltaiset tapahtumat.[14] Ensimmäiset rakennukset Tukholmassa olivatkin linnoituksia, joiden tarkoituksena oli rajoittaa liikennettä näiden vesistöjen välillä. Tukholma mainitaan historiallisissa dokumenteissa vuonna 1252, ja samoihin aikoihin se sai myös kaupunkioikeudet. Kuningas Valdemar Birgerinpoika solmi Hansan kanssa kauppasopimuksen Tukholmassa.

Arkeologiset kaivaukset osoittavat, että Tukholmassa oli asutusta jo 1000-luvulla. 1100-luvulla nykyisen kuninkaallisen linnan mäelle rakennettiin linnoitus ja 1200-luvulla kaupungin suojaksi rakennettiin muurit.[15] 1270-luvulla fransiskaanit perustivat luostarin nykyiselle Riddarholmenille.[16]

1300-luvulla Tukholmasta oli tullut Keski-Ruotsin tärkein kaupunki. Tukholman kautta vietiin etupäässä rautaa Bergslagenista Saksaan. Aluksi Tukholma sijaitsi vain Stadsholmenin saarella, joka kahden muun pienemmän saaren kanssa tunnetaan nykyään nimellä "Vanhakaupunki", ruots. Gamla stan.[17] Stadsholmenin pinta-ala oli alun perin 24 hehtaaria.[17]

1400-luvulla Tukholmassa asui noin 5 000 ihmistä, joista suuri osa oli saksalaisia kauppiaita.[18] Saksalaisten asemasta kaupungissa kertoo se, että puolet kaupungin kuusihenkisestä raadista tuli olla saksalaisia.[15] Tukholma mainitaan Ruotsin pääkaupunkina virallisissa asiakirjoissa vuonna 1436.[19]

1430-luvulta lähtien osassa Ruotsia alkoi esiintyä pyrkimyksiä irtautua Kalmarin unionista. Sten Sture vanhemman johtamat ruotsalaiset kukistivat 10. lokakuuta 1471 tanskalaiset ja näiden ruotsalaiset liittolaiset Brunkebergin taistelussa Tukholman ulkopuolella.[20]

Kun Sten Sture nuorempi kuoli vuonna 1520, Kalmarin unionin kuningas Kristian II yritti saada Ruotsin takaisin valtaansa. Kristian valtasi Tukholman ja yritti tukahduttaa vastarinnan ruotsalaisten keskuudessa Tukholman verilöylyllä. Syntyi laaja kapinaliike, ja juhannuksena 1522 Kustaa Vaasa valtasi Tukholman.[21][22] Kustaa Vaasan aikana Tukholman asema maan pääkaupunkina vahvistui ja sen rooli kaupankäynnin keskuspaikkana kasvoi.[23]

1600-luvulla kaupunki kasvoi Stadsholmenin ulkopuolella oleville alueille, joita kutsuttiin malmeiksi: Östermalm, Södermalm, Norrmalm. Ruotsin suurvalta-ajalla rikkaat aateliset, jotka eivät halunneet asua epähygieenisessä ja ahtaassa kaupungissa, rakennuttivat palatsinsa juuri kaupungin ulkopuolelle. Kaupungin asukasluku kasvoi räjähdysmäisesti 1610-luvun 10 000 asukkaasta 60 000 asukkaaseen 1660-luvulla. Tukholmasta tuli lyhyen ajan sisällä kansainvälinen metropoli. Kaupan ja kukoistuksen tuoma vauraus näkyy yhä Tukholman katukuvassa useissa loisteliaissa kaupunkitaloissa ja palatseissa, joita tuolloin pystytettiin eri puolille kaupunkia.[24]

Nicodemus Tessin nuoremman suunnittelema Tukholman kuninkaallinen linna valmistui vuonna 1754. Tukholman vanhassakaupungissa sijaitseva linna toimii Ruotsin kuninkaan virka-asuntona.

Vuonna 1697 Tukholman vanha linna, Tre Kronor, paloi maan tasalle. Linnan jälleenrakennus aloitettiin heti palon jälkeen. Vanhan linnan tilalle valmistui Nicodemus Tessin nuoremman suunnittelema kuninkaanlinna vuonna 1754.[25]

Ruotsin suurvalta-ajan lopulla kaupungin väkiluvun kasvu pysähtyi. 1600-luvun lopun huonot sadot ja 1710 kaupunkiin iskenyt rutto rasittivat kaupungissa asuvia entisestään. Vasta 1720-luvulla kaupungin taloudellinen kasvu lähti taas vauhtiin.[26] Väkiluku oli vielä vuonna 1800 vain noin 75 000.[27]

1800-luvun alun aikana Tukholman menetti asemansa maan tärkeimpänä vientikeskuksena Göteborgille. Samoin Norrköpingistä tuli lyhyeksi aikaa maan suurin teollisuuskeskus. Teollistumisen myötä Tukholma sai kuitenkin takaisin asemansa maan tärkeimpänä teollisuuskaupunkina 1870-luvun aikana. 1800-luvun lopun aikana kaupungin väkiluku kasvoi ennennäkemättömän paljon. 35 vuoden aikana väkiluku nousi 300 000 henkilöön.[28] Kaupungin laajetessa otettiin käyttöön uusi asemakaava, jonka inspiraationa oli ollut suorista ja leveistä kaduistaan tunnettu Pariisin asemakaava.[29]

1900-luvun alussa Tukholman asutus alkoi levitä kaupungin tullimuurien ulkopuolelle. Vuonna 1903 aloitettiin kaupungin raitiotieverkon sähköistäminen ja ensimmäiset sähkökäyttöiset raitiovaunut otettiin käyttöön vuoden 1904 helmikuussa.[30] Vuonna 1936 otettiin käyttöön Bromman lentoasema, joka oli kaupungin ensimmäinen lentoasema. 1950- ja 60-lukujen noususuhdanteen aikana toteutettiin Norrmalmin uudelleenjärjestely, jossa monet Tukholman keskustan vanhat asuin- ja liikerakennukset purettiin ja niiden tilalle rakennettiin uusi uudenaikainen keskusta, niin sanottu Tukholman city.[31]

1. lokakuuta 1950 otettiin käyttöön Slussenin ja Hökarängenin välillä Tukholman metro tunnelbanan, joka nykyäänkin on pääosin tuolloisen vasemmanpuoleisen liikenteen mukaisesti rakennettu.[32] Oikeanpuoleinen liikenne otettiin Ruotsissa käyttöön syyskuussa 1967.[33] Uudistuksen yhteydessä raitiovaunuliikenne hävisi Tukholman kaduilta.[34]

Asutus levisi 1950-luvulla maanalaisen varrelle rakennettuihin ABC-lähiöihin, joista Vällingby oli ensimmäinen. 1960- ja 1970-luvuilla aloitettiin niin sanottu miljoonaohjelma, jonka aikana Tukholman lähelle rakennettiin useita uusia lähiöitä. Tukholman keskustan uudelleenrakennuksen alta väestöä muutti pois kaupungin keskustasta uusiin lähiöihin.[35] Tukholman kaupungin asukasluku oli korkeimmillaan 810 000, vuonna 1961. Tämän jälkeen asukasluku on laskenut hieman, samalla kun Tukholman naapurikuntien asukkaiden määrä on noussut.[36]

Tukholmassa tapahtui vuonna 2017 viisi kuolonuhria vaatinut terrori-isku, jossa epäilty ajoi ensin ihmisten päälle Drottninggatanilla ja sitten Åhlénsin tavaratalon seinään.[37]

Katarinan kirkon vieressä olevalle Katariinan hautausmaalle haudattujen suomalaisten muistomerkki.

Suomalaisia on asunut Tukholmassa keskiajalta lähtien. Uskonpuhdistuksen yhteydessä suomalaiset saivat dominikaaniluostarin kirkon itselleen. Vuonna 1533 pidettiin Tukholman ensimmäinen suomenkielinen jumalanpalvelus.[42] Ensimmäiset suomenkieliset kirjat, Mikael Agricolan Abckiria, Rucouskiria ja Se Wsi Testamenti painettiin Tukholmassa.[43]

Vuonna 2008 Tukholmassa asui 67 220 ruotsinsuomalaista, mikä on Ruotsin kuntien suurin määrä.[44] Ruotsinsuomalaisiksi lasketaan Ruotsissa asuvat, mutta Suomessa syntyneet suomalaiset sekä ne Ruotsissa asuvat, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa.[45] Suomen kansalaisia Tukholmassa asuu 12 039 (2005). Suomessa syntyneitä henkilöitä, jotka ovat vaihtaneet Ruotsin kansalaisuuteen, on 10 351.

Tukholmassa on useita kokonaan tai osittain suomenkielisiä esikouluja sekä muutamia ruotsinsuomalaisia peruskouluja, joista merkittävin on Tukholman ruotsinsuomalainen koulu Kungsholmenin Fridhemsplanilla.[46] Tukholmassa toimii myös Tukholman suomalainen seurakunta,[43] ja Suomalainen kirkko (ruots. Finska kyrkan) sijaitsee kaupungin vanhassakaupungissa.[42]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kaupunkilaisten mediaaninettotulot olivat 216 908 kruunua.[48] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 57 000 kruunua.[49]

Vuoden 2011 lopussa kaupungin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[50]

• 0–17-vuotiaat: 19,2 %
• 18–64-vuotiaat: 66,6 %
• 65 vuotta täyttäneet: 14,2 %

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös yksi pientaajama, Geber. Pientaajamien asukasluku on 50–199 asukasta.[53]

Tukholma on rakennettu 14 saarelle, joita yhdistää 57 siltaa.[60] Merkittävin saarista on Stadsholmenin saari, jolla Tukholman vanhakaupunki suurimmaksi osaksi sijaitsee. Vanhakaupunki leviää myös läheisille Riddarholmenille, Strömsborgille ja Helgeandsholmenille, jossa sijaitsee muun muassa Ruotsin valtiopäivätalo.

Stadsholmenin eteläpuolella levittäytyy Södermalmin eli Åsön saari. Stadsholmenilta pääsee Södermalmille Slussenin yli. Södermalmilta on siltayhteys pienemmille Reimersholmelle ja Långholmenille, jotka sijaitsevat Mälarenissa. Mälarenissa sijaitsevat myös Stora ja Lilla Essingen saaret, joiden yli johtaa Essingeledenin moottoritie kaupungin eteläpuolelta Kungsholmenille.

Stadsholmenin itäpuolella Saltsjössä sijaitsee Djurgårdenin eli Valdemarsön saari, jossa sijaitsevat muun muassa Skansenin ulkoilmapuisto ja Vasa-museo. Djurgårdenin eteläpuolella sijaitsee pienempi Beckholmen.

Saltsjön puolella sijaitsevat myös pienemmät Skeppsholmen ja Kastellholmen, joista on siltayhteys Norrmalmin kaupunginosaan. Saarista osa kuuluu Ekoparken-luonnonpuistoon.

Tukholman kunnan alueella sijaitsee seitsemän eri luonnonsuojelualuetta, jotka kattavat 6,9 % kaupungin kokonaispinta-alasta ja 12,7 % kaupungin viheralueista. Suurimpia näistä alueista ovat Flatenin luonnonsuojelualue kunnan kaakkoisosassa (pinta-ala 760 ha) ja Hanstan luonnonsuojelualue (280 ha), jotka ovat osa suurempaa Järvafältin suojelualuetta. Osa alueista kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan.[61]

Vuoden 1862 kuntauudistuksen myötä Tukholma sai ensimmäisen kaupunginvaltuustonsa. Tuolloin Tukholma käsitti suunnilleen nykyisen kantakaupungin. Ensimmäisenä Tukholmaan liitettiin Kuninkaallinen Djurgården liitettiin vuonna 1868.

Koska Tukholma oli kasvava kaupunki, jonka esikaupunkiasutus oli kasvanut tullien ulkopuolella, selvitettiin kokonaisia tai osittaisia kuntaliitoksia niin Bromman, Brännkyrkan, Solnan, Nackan ja muiden kuntien kanssa. Brännkyrkan maalaiskunta kaupungin eteläpuolella liitettiin Tukholmaan 1. tammikuuta 1913, jolloin kunnassa sijainneet Liljeholmenin ja Örbyn taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin. Kolme vuotta myöhemmin Bromman maalaiskunta kantakaupungista länteen liitettiin Tukholmaan ja samalla Mariehällin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Muiden maalaiskuntien osalta oli ongelmia, eikä Tukholma tehnyt aloitetta liitoksiin. Vasta toisen maailmansodan jälkeen Tukholman aluetta kasvatettiin liittämällä siihen kaupungista koilliseen sijainnut Spångan maalaiskunta ja Hässelby villastadin kauppala. Spångassa sijainneet Bromstenin, Flystan ja Solhemin taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin samalla. Viimeisin alueliitos johti niin suureen kritiikkiin, että kaupungin johto lupasi olla tekemättä enää uusia liitoksia.

Näiden alueiden lisäksi Tukholmaan on liitetty pienempiä alueita vuosien saatossa. Hammarby liitettiin Nackasta 1930, osa Bagarmossenista vuonna 1959 niin ikään Nackasta ja Kyrkhamn Järfällasta vuonna 1975. Skärholmen ja Vårberg liitettiin Tukholmaan Huddingesta vuonna 1963. Viimeisimpänä liitettiin Hansta Sollentunasta vuonna 1982.

Tukholman kaupunki ei kuulunut mihinkään alueeseen, vaan kaupunki hoiti itse maakäräjäkunnille kuuluneet asiat. Tukholma liittyi silloiseen Tukholman läänin maakäräjäkuntaan vasta vuonna 1971. Tukholman lääniin kaupunki on kuulunut vasta vuodesta 1968 lähtien. Sitä ennen kaupunki muodosti oman hallintoalueensa, jonka nimitys ruotsiksi oli överståthållarämbetet.

Pääartikkeli: Luettelo Tukholman kaupunginosista

Kartta Tukholman 14 kaupunginosa-alueesta.

Tukholma on jaettu kaupunginosiin (stadsdel) vuodesta 1904. Vuonna 2006 kaupungissa oli 117 kaupunginosaa, joista 21 sijaitsee kantakaupungissa, 44 Länsi-Tukholmassa ja 52 Etelä-Tukholmassa. Kaupunginosat vaihtelevat pinta-alaltaan 758 hehtaarin suuruisesta Hässelby villastadista kuuden hehtaarin kokoiseen Riddarholmeniin.

Vuodesta 1998 Tukholma on jaettu hallinnollisiin kaupunginosa-alueisiin (stadsdelsområde), jotka päättävät itse kouluista ja muista sosiaalipalveluista. Kunnanvaltuusto asettaa alueiden valtuustot (stadsdelsnämnd). Kaupunginosa-alueita on yhteensä 14, ja ne jaetaan edelleen kaupunginosiin.

Tukholman läänissä on Ruotsin keskusrikospoliisin lokakuussa 2014 julkaistun raportin mukaan lukuisia paikkakuntia tai lähiötä, jonka paikalliset verkostoituneet rikolliset tai alueelliset jengit ovat ottaneet hallintaansa. Alueilla voi tapahtua avoimia välienselvittelyitä, huumekauppaa ja paikallisten yrittäjien kiristystä suojelurahojen toivossa. Alueilla saatetaan elää rinnakkaisyhteiskunnassa, jossa rikolliset pitävät yllä omaa oikeutta ja myöntävät lainoja. Paikallisia asukkaita ei saada uhkausten vuoksi mukaan oikeuslaitoksen toimintaan eikä poliisi voi toimia heihin kohdistuvien hyökkäysten vuoksi. Poliisin tunnistamat 55 aluetta sijoittuvat 22 kaupunkiin. Tukholmassa ja sitä ympäröivässä Tukholman läänissä tällaisia alueita ovat: Hallunda–Norsborg, Alby–Fittja, Nynäshamn, Sollentuna, Åkersberga, Edsberg, Täby–Vallentuna, Rinkeby–Tensta, Husby, Hässelby, Hagsätra, Östberga, Farsta, Enskededalen, Bredäng, Vårberg, Skärholmen, Skarpnäck ja Bagarmossen.[62]

• Hornstull (lounaissuuntaan)
• Skanstull (etelään)
• Danvikstull (itään)
• Vintertull (kaakkoon)
• Roslagstull (koilliseen)
• Norrtull (pohjoiseen)
• Fridhemsplanin tulli (luoteeseen)

Pääartikkeli: Tukholman ilmasto

Tukholmassa vallitsee mannerilmasto lämpimine kesineen ja kylmine talvineen.

Metron C20-mallin juna T-Centralenin asemalla. Enemmistö Tukholman metron asemista sijaitsee kuitenkin kuvan asemasta poiketen maan päällä.

Metron linjakartta

Vuonna 1950 käyttöön otettu metro eli tunnelbanan koostuu kolmesta linjasta ja sadasta asemasta. Asemista 47 sijaitsee maan alla ja loput 53 maan päällä. Metron pääasema T-Centralenin kautta kulkee päivittäin 219 000 ihmistä.^lähde? T-Centralen sijaitsee kaupungin keskustassa, Sergelin torin ja Vasagatanin välissä. Sieltä on myös yhteys Tukholman keskusrautatieasemalle ja Tukholman linja-autoterminaaliin.

Tukholman kautta kulkeva junaliikenne on vilkasta. Junia kulkee Uppsalaan, Eskilstunaan ja Norrköpingiin.

• Paikallisjuna – Tukholman paikallisjuna, pendeltåg, jonka linjoilla on yhteensä 51 asemaa, ja niistä neljä Tukholman läänin ulkopuolella: Bålsta, Uppsala ja Knivsta Uppsalan läänissä ja Gnesta Södermanlandin läänissä.
• Roslagsbanan – kapearaiteinen esikaupunkijunajärjestelmä, joka lähtee Tukholman itäiseltä asemalta ja haarautuu kolmeen eri linjaan, jotka päättyvät Näsbyparkiin, Österskäriin ja Kårstaan.
• Saltsjöbanan – esikaupunkijunajärjestelmä Tukholman Slussenin ja Nackan Saltsjöbadenin välillä.
• Arlanda Express – Tukholman ja Arlandan lentoaseman välillä kulkeva pikajunalinja.

• Poikittaisrata – eli Tvärbanan, joka nimensä mukaan yhdistää metron, Tukholman paikallisjunaliikenteen, ja linja-autoliikenteen eri kohdista.
• Nockebybanan – pikaraitiotie läntisessä Tukholmassa Nockebyn ja Alvikin välillä.
• Lidingöbanan – pikaraitiotie Lidingön kunnassa, Ropstenin ja Gåshaga bryggan välillä. Rata kulkee enimmäkseen Lidingön saaren eteläosassa.
• Keskustaraitiotie – raitiotielinja Sergelin torilta Djurgårdenin saarelle.

Tukholmassa sijaitsee Ruotsin kahden yleisradioyhtiön Ruotsin radion (SR) ja Ruotsin television (SVT) pääkonttorit. Noin puolet SVT:n toiminnasta on sijoitettu Tukholmaan ja loput ympäri maata.[72] Myös Ruotsin suurimman kaupallisen televisiokanavan TV4:n pääkonttori sijaitsee Tukholmassa. Paikallisia tv-kanavia ovat esimerkiksi Kanal Lokal Stockholm ja ″public access” kanava Öppna Kanalen Stockholm.[73]

Ruotsin suurimmat kustantajat, kuten Bonnier sijaitsevat myös Tukholmassa. Kaupungin suurimpia lehtiä ovat ilmaisjakelulehti Metro (690 000 lukijaa), joka aloitti toimintansa Tukholmassa vuonna 1995. Tukholmasta lehti on levinnyt 21 eri maahan. Paikallismedioita ovat esimerkiksi Mitt i ja StockholmDirekt. Muita lehtiä ovat muun muassa aamulehdet Dagens Nyheter ja Svenska Dagbladet sekä iltapäivälehdet Aftonbladet ja Expressen. Ruotsinsuomalaisista lehdistä esimerkiksi Ruotsin Suomalaista toimitetaan Tukholmasta.

Gunnar Asplundin suunnittelema Tukholman kaupunginkirjasto valmistui vuonna 1928.

Merkittäviä tukholmalaisia ja Tukholmaa kuvanneita kirjailijoita ovat August Strindberg (1849–1912) ja Hjalmar Söderberg (1869–1941). Nykyajan kirjailijoista voitaneen mainita Jens Lapidus sekä Stieg Larsson, jonka maailmallakin mainetta saaneet dekkarit sijoittuvat suurelta osin Tukholmaan. Runoilija ja lauluntekijä Carl Michael Bellman (1740–1795) tunnetaan persoonallisista Tukholma-kuvauksistaan, jotka tuovat esille kaupungin alaluokan elämän 1700-luvulla.[74] Myös lastenkirjoistaan tunnettu Astrid Lindgren asui suurimman osan elämästään Tukholmassa, ja osa hänen kirjojensa tapahtumista sijoittuvat Tukholmaan.[75]

Tukholman kaupunginkirjasto on Ruotsin suurin kunnallinen kirjasto. Pääkirjaston rakennus Sveavägenin ja Odengatanin risteyksessä on tunnetun arkkitehti Gunnar Asplundin piirtämä. Pääkirjaston lisäksi kirjastolla on 40 haaraosastoa eri puolilla kuntaa. Erikoisuutena on esimerkiksi Tukholman kulttuuritalossa sijaitseva Serieteket, joka on Ruotsin ainoa sarjakuviin erikoistunut kirjasto.[76]

Ilmakuva Tukholman vanhankaupungin ja Riddarholmenin yltä.

Tukholman museoista suosituimpia ovat ulkoilmamuseo Skansen (1 294 000 kävijää vuonna 2004), historiallista Vasa-laivaa esittelevä Vasa-museo (860 000 kävijää) ja nykytaiteen museo Moderna museet (681 000 kävijää).[77] Muita museoita ovat muun muassa Biologinen museo, Merihistoriallinen museo, Nobel-museo, Nordiska museet, Tukholman armeijamuseo, Fotografiska ja Tukholman kaupunginmuseo. Myös Ruotsin kansallismuseo, Ruotsin arkkitehtuurimuseo ja Ruotsin luonnonhistoriallinen museo sijaitsevat Tukholmassa. Kaupungin taidegallerioista huomattavimpia on Liljevalchin taidehalli.

Museoiden lisäksi suosittuja kohteita Tukholmassa ovat Kulturhuset (3 081 000 kävijää vuonna 2004), Globen (1 350 000 kävijää) ja huvipuisto Gröna Lund (1 010 000 kävijää).[77] Tukholmassa sijaitsee Unescon maailmanperintöluettelon kuuluva Skogskyrkogården. Kaupungin lähialueella, Ekerön kunnassa, sijaitsee myös luetteloon kuuluva Drottningholmin linna, joka toimii kuningasperheen yksityisasuntona[78].

Tukholman kirkkonähtävyyksiä ovat muun muassa kaupungin evankelis-luterilainen tuomiokirkko eli Suurkirkko, Suomalainen kirkko, saksalaiselle Pyhän Gertrudin seurakunnalle kuuluva Saksalainen kirkko sekä alun perin 1200-luvulla rakennettu Riddarholmenin kirkko, joka on kaupungin vanhin säilynyt rakennus.[79]

Katso myös: Luettelo Tukholman julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Eriksdalsbadetin sisäuimala
• Hötorget ja Hötorgsskraporna
• Kungliga Dramatiska Teatern
• Ruotsin kuninkaallinen ooppera
• Ruotsin valtiopäivätalo
• Stureplan
• Sergelin tori
• Tukholman vanhakaupunki
• Tukholman kaupungintalo
• Tukholman kuninkaallinen linna

Tukholman vanhaa kaupunkia.

Pääartikkeli: Tukholman arkkitehtuuri

Tukholman vanhimman kaupunginosan Vanhankaupungin katukaava on peräisin keskiajalta, ja se seurailee vanhoja kaupunginmuureja. Vanhankaupungin vanhin rakennus on Riddarholmskyrkan, joka on peräisin 1200-luvun lopulta. Muita keskiaikaisia rakennuksia ovat muun muassa Storkyrkan.[80]

Ruotsin suurvalta-ajan rakennuksista merkittävimpiä ovat esimerkiksi Nicodemus Tessin vanhemman ja Jean de la Valléen suunnittelema Bonden palatsi ja Simon De la Valléen suunnittelema Riddarhuset.

1910- ja 1920-luvut oli ruotsalaisen arkkitehtuurin loistokautta, ja ruotsalaisesta tyylistä käytettiin nimitystä ″Swedish Grace”. Silloin rakennettiin muun muassa Tukholman kaupungintalo, Carl Bergstenin piirtämä Liljevalchin taidehalli. Sen sijaan Gunnar Asplundin suunnittelema Tukholman kaupunginkirjasto edustaa modernismia, jota kutsuttiin nimellä ″Swedish Modern”.[80]

Kiistelty tapahtuma Tukholman kaupungin arkkitehtuurin historiassa on 1960-luvulta, jolloin 1800-luvulla rakennettu Klarakvarteret osin purettiin. Nykyään kaupungin uudet rakennukset edustavat paluuta niukkaan ja puhtaaseen suunnitteluun.[80]

Tukholman metroa, jota alettiin rakentaa 1940-luvulla, mainostetaan maailman pisimpänä taidenäyttelynä. Monet muotoilijat ja arkkitehdit ovat antaneet maanalaisen asemille oman ilmeen.[80]

Globen

Suosittu urheilulaji on jalkapallo. Suurimpia jalkapalloseuroja ovat Djurgårdens IF, Hammarby IF ja solnalainen AIK. Djurgårdens IF on eri lajeissa kaiken kaikkiaan koko maan menestynein seura ja nyrkkeily on sen menestyslaji Ruotsin mestaruuksilla mitattuna.[81].

Tukholman olympiastadion eli yleisemmin Tukholman stadion rakennettiin vuosina 1910–1912 vuoden 1912 kesäolympialaisia varten.[82] Olympialaisten jälkeen Tukholman stadionilla on järjestetty urheilutapahtumia ja vuodesta 1987 ulkoilmakonsertteja. Stadion on ollut vuodesta 1936 Djurgårdens IF:n kotikenttä jalkapallossa[83]. Parhaimmillaan stadionille mahtuu 14 160 katsojaa[84].

Tukholman maamerkkeihin kuuluva monitoimiareena Globen on maailman suurimpia pallomaisia rakennuksia. Se valmistui vuoden 1989 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuihin. Siellä pelattiin MM-jääkiekkoa myös vuonna 1995 Suomen voittaessa kultaa sekä vuosina 2012 ja 2013. Globenissa on pelannut kotiotteluitaan muun muassa Djurgårdenin jääkiekkojoukkue, sekä Ruotsin jääkiekkomaajoukkue eri turnauksissa.^lähde?

Jääpallon Elitserienissä pelaa kolme joukkuetta Tukholmasta: AIK, Hammarby IF ja IK Tellus.