Tukholman kuninkaanlinna

Tukholman kuninkaanlinna on rakennettu tiilestä ja hiekkakivestä. Kuparipäällysteinen katto viettää sisäistä linnanpihaa kohti, ja päärakennuksessa sitä kehystävät balustradit. Rakennus koostuu neljästä siivestä, jotka on nimetty arkipäiväisesti ilmansuuntien mukaan.

Linnan julkisivua hahmoteltiin eri tavoin, eikä siitä tehty samanlaista alkuperäisen pohjoissiiven kanssa. Eteläinen julkisivu sai uljaan barokkityylisen riemukaaren, joka reunustaa sisäänkäyntiä ja portaikkoa siiven keskiosassa. Itäinen ja läntinen julkisivu saivat ylväät keskiosat, joissa on barokille tyypillisiä seinäpylväitä, hermejä sekä patsaita. Eteläisellä julkisivulla on jopa syvennyksiä patsaille joka toisella ikkunatasanteella. Linnassa on yhteensä 28 patsasta, 717 balusteripylvästä kaiteilla ja 242 voluuttaa. Kivi peittää julkisivusta 9 500 ja rappauslaasti 11 000 neliömetriä. Päärakennus (ilman siipiä) on mitoiltaan 115 × 120 metriä, ja se sulkee sisäänsä sisemmän linnanpihan.

Päärakennuksen kulmista lähtee neljä siipeä itään ja länteen. Itäsiipien välissä on Logården-puutarha, ja länsisiipien välissä ulompi linnanpiha. Kaikki siivet ovat 48 metriä pitkiä lukuun ottamatta lounaissiipeä, joka on Suurkirkon sijainnin vuoksi 11 metriä pitkä. Epäsäännöllisyyttä peittävät kaksi irrallaan olevaa pyöreää siipeä: Päävartiosiipi ja Komendantinsiipi.

Tukholman kuninkaanlinnan valaistusta kesäkuussa 2007.

Tukholman kuninkaanlinnan julkisivun nykyinen valaistus otettiin käyttöön 29. maaliskuuta 2006 kuningas Kaarle XVI Kustaan aikana. Julkisivun aikaisempi valaistus oli peräisin 1960-luvulta, ja siitä lähtien se oli menettänyt vähitellen tehoaan, jonka vuoksi linna koettiin yhä synkempänä.[1]

Uudet valonheittimet otettiin käyttöön pitkien neuvottelujen ja useiden kokeilujen jälkeen. Ne antavat lähes kaksinkertaisesti valoa verrattuna edeltäjiinsä, mutta kuluttavat vain suunnilleen puolet energiamäärästä. Projektissa olivat mukana Valtion kiinteistölaitos (Statens fastighetsverk), Käskynhaltijan virasto (Ståthållarämbetet), linnanarkkitehti Johan Celsing sekä Tukholman kaupungin liikennelaitos (Stockholms stads trafikkontor). Väriä kuvaillaan neutraaliksi lämpimänvalkoiseksi. Celsingin mukaan julkisivun valaistus korostaa suuren rakennuksen jaottelua ja vivahteita ja tuo esiin koristeellisia yksityiskohtia, joita ei aikaisemmin näkynyt iltavalaistuksessa. Eräs esimerkki tästä on itäinen julkisivu, jonka siipien päädyt Skeppsbron-katua kohti ovat nyt valaistut.[1]

Tukholman linnassa on toimitiloja virastoille, jotka kuuluvat kuninkaalliseen hoviin, eli organisaatioon Ruotsin valtionpäämiehen ja kuningashuoneen ympärillä. Ne vastaavat myös Ruotsin monarkian kulttuuriperinnön vaalimisesta ja esittelystä. Hovi on työllistänyt 216 täysipäiväistä työntekijää vuonna 2009, ja sitä johtaa valtakunnanmarsalkka.[3]

Tukholman kuninkaanlinnassa on useita museoita. Livrustkammaren on Ruotsin vanhin museo, jossa on nähtävillä Ruotsin kuninkaallisiin liittyviä esineitä suurvalta-ajalta eteenpäin. Museo sijaitsee itäsiivessä, ja sisäänkäynti löytyy Slottsbacken-kadulta. Toiseksi vanhin museo on Kustaa III:n antiikkimuseo koillissiiven kellarikerroksessa, joka avattiin yleisölle vuonna 1794. Museossa esitellään antiikin veistoksia, joita Kustaa III osti matkallaan Italiaan 1783–1784.

Eteläsiiven alla olevassa kellariholvissa on Skattkammaren (aarrekammio), joka paljastettiin vuonna 1970. Siellä on nähtävillä Ruotsin kruununjalokivet ja mahdollisuus käydä matkamuistomyymälä Slottsbodenissa. Länsi- ja pohjoissiiven alla sijaitsevassa kellariholvissa on Tre Kronor -museo. Se on linnan museoiden uusin tulokas, joka vihittiin käyttöön vuonna 1999. Siellä pääsee tutustumaan näyttelyyn, joka kertoo vanhasta Tre Kronor -linnasta, joka tuhoutui tulipalossa 1697.

Tukholman linnan luoteisessa kansliasiivessä on Linnanarkisto (Slottsarkivet). Arkisto perustettiin 1893, ja se on ollut vuodesta 1964 Ruotsin Valtionarkiston varastona. Linnanarkistosta löytyy hovin ja kuninkaanlinnan arkistoasiakirjat. Linnan koillissiivessä sijaitsee tutkimuskirjastona toimiva Bernadotte-suvun kirjasto.

Tukholman kuninkaanlinnan päävartio muodostaa kunniavartioston kuninkaalle, mutta myös vartioi linnaa. Vartiosto muodostaa samalla osan Tukholman sotilaallisesta valmiudesta. Päävartio osallistuu myös mm. valtiollisiin seremonioihin, ulkomaisten valtionpäämiesten vierailuihin sekä ulkomaisiin laivastovierailuihin. Päävartion perusti Kustaa Vaasa vuonna 1523, jotta se huolehtisi järjestyksestä koko kaupungissa, toisin sanoen nykyisessä vanhassakaupungissa. Vartiovuoron vaihto on turistinähtävyys ulommalla linnanpihalla, jonka arvioidaan keräävän vähintään 800 000 katsojaa vuodessa.[4]

Slottsboden on linnan lahja- ja matkamuistomyymälä, jossa myydään tuotteita, joilla on yhteys kuninkaallisen kokoelman esineisiin. Suuri osa valikoimasta koostuu kuninkaallisesta kulttuuriperinnöstä kertovasta kirjallisuudesta, aiheinaan muun muassa historia, arkkitehtuuri, elämäkerrat ja tutkimus. Slottsboden sijaitsee kaartuvassa lounaissiivessä, ja sisäänkäynti löytyy ulommalta linnanpihalta.

Perchta von Rosenberg