Tuhannen markan seteli

Vuoden 1909 setelisarja oli viimeinen setelistö ennen Suomen itsenäistymistä. Aiemmissa setelisarjoissa ei ollut ollut tuhannen markan seteliä, vaan suurin seteli oli ollut arvoltaan viisisataa markkaa. Vuoden 1909 sarjan suunnitteli Eliel Saarinen, ja kuva-aiheet esittelivät Suomen elinkeinoja kansallisromanttisen taidesuunnan mukaisesti tyyliteltyinä. Tuhat markkaa oli sarjan suuriarvoisin seteli. Etupuolella on mänty, kaksi muun muassa työkaluja pitelevää mieshahmoa, Venäjän keisarillinen kaksoiskotkavaakuna sekä tekstit suomeksi ja ruotsiksi. Kääntöpuolella on kuusi ja järvimaisema, Suomen leijonavaakuna ja tekstit suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Seteli symboloi pääasiassa metsäteollisuutta. Väritys on ruskeansävyinen. Paperissa ei ole vesileimaa.

Tämä seteli on ainakin ennen euroaikaa ollut Suomen ostovoimaisin seteli, kun sen arvo suhteutetaan elinkustannusindeksillä korjattuna muiden aikojen seteleihin.[2]

Vuoden 1909 tuhatmarkkasesta tuli vuonna 1918 käyttöön hiukan uusittu malli, josta oli Suomen itsenäistymisen myötä poistettu Venäjän vaakuna ja venäjänkieliset tekstit.

Sekä vuoden 1909 että 1918 tuhatmarkkaset ovat nykyisin erittäin harvinaisia. Kumpaakin on ilmeisesti jäljellä vain parikymmentä kappaletta, museokokoelmissa olevat mukaan luettuina.[3]

Myös ensimmäiseen Suomen itsenäistymisen jälkeen suunniteltuun setelisarjaan sisältyi tuhannen markan seteli. Tässä vuoden 1922 setelissä on 13 alastonta ihmistä, jotka kantavat köynnöstä järven rannalla. Oikeassa alareunassa on Suomen vaakuna. Kääntöpuolella on Suomen vaakuna tyylitellyn männynoksiston ympäröimänä. Painatuksen väritys on harmaa, setelipaperi on ruskeaa, ja paperissa on vesileima. Setelin on suunnitellut Eliel Saarinen. Setelin koko on 204 mm × 120 mm. Seteli poistettiin liikkeestä ja lakkasi olemasta laillinen maksuväline 16. helmikuuta 1946.

Setelistä tuli myöhempinä vuosina käyttöön useita hiukan muutettuja versioita, osa Litt.-merkinnöillä varustettuja. Näistä viimeisessä, Litt. D -merkinnällä varustetussa, painatuksen väri on sininen.

Vuonna 1939 tuhannen markan seteli lakkasi tällä erää olemasta setelistön suuriarvoisin, kun käyttöön otettiin 5 000 markan seteli.

Vuoden 1922 setelimallista on tehty vuosiluvulla 1941 varustettu painos, jota ei ilmeisesti koskaan laskettu virallisesti liikkeeseen. Painoksesta näyttää säilyneen vain alle 20 setelin määrä.[2][3]

Vuoden 1946 alussa toteutettiin setelinvaihto, jolloin kaikki aikaisemmat 500 markan ja sitä suuremmat setelit oli leikattava kahtia. Niiden oikea puolisko oli luovutettava valtiolle pakkolainaksi, kun taas vasen puolisko oli voimassa laillisena maksuvälineenä puolesta arvostaan helmikuun 16. päivään saakka, johon mennessä se oli vaihdettava uudenmalliseen seteliin.[4]

Vuonna 1945 seteleistä laadittiin uudet mallit, ja uudenmalliset setelit laskettiin liikkeeseen seuraavan vuoden alussa setelinvaihdon jälkeen. Tuhatmarkkasestakin tuli uusi versio, joka tosin oli pääosin vuoden 1922 mallia noudatteleva. Väritys muuttui kuitenkin violetiksi ja etusivun vaakunakilpi oli jätetty tyhjäksi; takasivulla leijonavaakuna kuitenkin säilyi. Myös tästä setelistä tehtiin Litt.-merkinnöillä lisäpainoksia myöhempinä vuosina.

Vuonna 1955 kaikki Suomen setelit uudistettiin täysin. Setelisarjan suunnitteli Tapio Wirkkala ja siinä kaikkien setelien koko oli 142 mm × 69 mm, minkä vuoksi sarjaa on kutsuttu dollarikokoiseksi (Yhdysvaltain dollarisetelien silloinen ja nykyinenkin koko on 156 mm × 66 mm). Sarja laskettiin liikkeelle vuonna 1956. Sarjaan sisältyi myös tuhannen markan seteli, joka nyt oli nimellisarvoltaan sarjan viidestä setelistä keskimmäinen. Sitä pienempiä olivat 100 ja 500 markan setelit, suurempia 5 000 ja 10 000 markan setelit. Tuhannen markan seteli on sävyltään vihertävänharmaa ja setelin etupuolella on Suomen tasavallan presidentti J. K. Paasikivi. Setelipaperissa on vesileima.[2]

Vuonna 1963 toteutetussa rahauudistuksessa tämä setelimalli säilyi muotoilultaan pääosin samanlaisena, mutta sen nimellisarvoksi tuli 10 markkaa. Rahauudistuksen tapahduttua käytössä ei vuosina 1963–1985 ollut lainkaan tuhannen markan arvoista seteliä, vaan suurin oli aluksi 100 markan seteli, ja vuodesta 1975 eteenpäin tuolloin käyttöön tullut 500 markan seteli.

1 000 markan seteli vuodelta 1986, etupuoli.

1 000 markan seteli vuodelta 1991.

Vuonna 1986 otettiin käyttöön täysin uusi setelisarja, ja muun muassa inflaation vuoksi oli tullut tarpeelliseksi ottaa jälleen käyttöön myös tuhannen markan seteli. Tuhat markkaa oli jälleen suuriarvoisin seteli tässä vuodesta 1986 vuoteen 2002 asti Suomessa käytössä olleessa viimeisessä markkasetelisarjassa[5]; myös 5 000 markan seteliin varauduttiin, mutta sellaista ei enää tullut käyttöön ennen euroaikaa. Setelin etupuolen on suunnitellut pääosin Torsten Ekström ja kääntöpuolen Erik Bruun. Setelin etupuolella on Anders Chydeniuksen kasvojen kuva. Kasvojen taustalla näkyy kolmimastoinen purjelaiva. Setelin kääntöpuolella on kuva Suomenlinnan kuninkaanportista.

Setelistä tuli vuonna 1991 käyttöön Litt. A -merkinnällä varustettu, yksityiskohdiltaan ja turvatekijöiltään hiukan uudistettu malli. Siinä vuosilukuna on kuitenkin edelleen 1986. Vuoden 1986 alkuperäinen mallikin pysyi silti markka-ajan loppuun asti käypänä maksuvälineenä.

• Tonnin seteli (Kummeli-sketsi)