Tuamotu
Tuamotu on maailman suurin atolliketju. Se sijaitsee Ranskan Polynesiassa, Tyynellämerellä.[2] Tuamotulla on yhteensä noin 16 600 asukasta (2012).[1]
| Tuamotu | |
|---|---|
 Tuamotun saaria ja atolleja |
|
| Maantiede | |
| Sijainti | |
| Merialue | Tyynimeri |
| Saaria yht. | 78 atollia |
| Suurin saari | Rangiroa |
| Pinta-ala | 850 km² |
| Valtio | |
| Valtio | Ranska |
| Territorio | Ranskan Polynesia |
| Väestö | |
| Väkiluku | 16 664 (2012)[1] |
| Tärkein kieli | tuamotu |
Tuamotun lippu
Tuamotulla puhutaan pääasiassa tuamotun kieltä, josta useimmilla asutetuilla saarilla on oma murteensa. Napukan saarella puhuttava murre poikkeaa muista tuamotun murteista niin paljon, että sitä pidetään joskus omana kielenään. Myös pukapukaa ja mangarevaa puhutaan jonkin verran.
Ranska on tehnyt ydinkokeita Tuamotuun kuuluvilla Mururoan ja Fangataufan saarilla.[3]
Tuamotu jakautuu useisiin pienempiin saariryhmiin, joita ovat:
- Groupe Actéon
- Îles du Désappointement
- Îles du Duc de Gloucester
- Îles du Roi Georges
- Pallisersaaret
- Rajevskisaaret
Lähteet
- îles Tuamotu Larousse. Viitattu 29.6.2016. (ranskaksi)
- Tuamotu Archipelago Encyclopædia Britannica. Viitattu 29.6.2016.
- France's Nuclear Testing Programme CBTO. Viitattu 29.6.2016.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tuamotu Wikimedia Commonsissa
Ranskan Polynesian saaret
| Australsaaret: Îles Maria | Marotiri | Raevavae | Rapa | Rimatara | Rurutu | Tubuai Gambiersaaret: Akamaru | Angakauitai | Aukena | Kamaka | Kauku | Kouaku | Makapu | Makaroa | Mangareva | Manui | Mekiro | Papuri | Puaumu | Taravai | Temoe | Tokorua | Totegengie Marquesassaaret: Eiao | Hatutu | Motu Iti | Motu Oa | Motu One | Nuku Hiva | Ua Huka | Ua Pu | Fatu Hiva | Fatu Huku | Hiva Oa | Moho Tani | Motu Nao | Tahuata | Terihi Seurasaaret: Motu One | Bora Bora | Huahine | Maiao | Maupiti | Mehetia | Moorea | Mopelia | Raiatea | Scilly | Tahaa | Tahiti | Tetiaroa | Tupai Tuamotusaaret: Ahe | Akiaki | Amanu |Anuanuraro | Anuanurunga | Fakarava | Fangataufa | Hao | Hereheretue | Hikueru | Makatea | Manihi | Mataiva | Matureivavao | Mururoa | Napuka | Nukutavake | Nukutepipi | Pinaki | Puka-Puka | Pukarua | Reao | Takapoto | Takaroa | Tematangi | Tenararo | Tenarunga | Tepoto Nord | Tepoto Sud | Tikehau | Tikei | Vahanga | Vahitahi | Vairaatea |
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.