Tsung-Dao Lee
Tsung-Dao Lee (T. D. Lee, kiin.: 李政道; pinyin: Lǐ Zhèngdào; s. 24. marraskuuta 1926)[1] on amerikankiinalainen fyysikko. 1957 hän sai yhdessä Chen Ning Yangin kanssa Nobelin fysiikanpalkinnon teoriasta, jonka mukaan alkeishiukkasten heikossa vuorovaikutuksessa ei ole pariteettisymmetriaa.[2] Chien-Shiung Wu on kokeellisesti todennut tämän teorian.
| Tsung-Dao Lee | |
|---|---|
| 李政道 | |
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | 李政道 |
| Syntynyt | 24. marraskuuta 1926 Shanghai, Kiina |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvaltalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot |
National Southwestern Associated University Zhejiang University University of Chicago |
| Väitöstyön ohjaaja | Enrico Fermi |
| Instituutti |
Institute for Advanced Study Columbia University |
| Tutkimusalue | fysiikka |
| Tunnetut työt | pariteetin puuttuminen heikkovuorovaikutuksessa alkeishiukkasten välillä |
| Palkinnot |
 Nobelin fysiikanpalkinto (1957) |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| tdlee.ccast.ac.cn/eindex.html | |
Lähteet
- Tsung-Dao Lee
- The Nobel Prize in Physics 1957 Nobelprize.org – The Official Website of the Nobel. Viitattu 16.7.2012. (englanniksi)
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.