Tsolgon järviketju

Tsolgon järviketju [1] (vir. Tsolgo aheljärvestik [1]) on Virossa Võrumaalla Tsolgon, Pillen ja Laugan kylien alueilla sijaitseva erikokoisten järvien muodostama kaakko-luode- suuntainen järviketju. Alue sijaitsee yli 10 kilometriä Võrun kaupungista koilliseen päin. Kyseisiä järviä ovat luoteesta kaakkoon lueteltuina [1][2]:

• Lauga järv (13,6 ha)
• Karsna järv (16,3 ha)
• Pille järv (7,2 ha)
• Kogrõjärv (0,2 ha)
• Annõ järv (0,5 ha)
• Mustjärv (6,0 ha)
• Kõverjärv (1,6 ha)
• Pikkjärv (8,8 ha)

Järvet ovat syntyneet viime jääkauden loppuvaiheen aikana mannerjäätikön sulamisvesien uurtamaan loivapiirteiseen laaksoon, jossa on järvien kohdalla sijaitsevia syvänteitä. Yhteisestä syntyhistoriasta huolimatta järvet ovat nykyään biologisesti varsin erilaisia ja niiden kasvusto ja kalasto poikkeavat toisistaan jonkin verran. Järvien yleisimmät kalalajit ovat särki, ahven, hauki ja lahna.[2]

Syvin järvi on Mustjärv (29,7 metriä) ja matalin on Karsna järv (8,1 metriä). Järvet sijaitsevat 75,6–80,9 metriä mpy. Toisistaan kaukaisimmat järvet ovat Lauga järv ja Pikkjärv, joiden välimatka on noin neljä kilometriä. Järvistä Kõverjärv ja Annõ järv ovat umpijärviä ja Kogrõjärvestä alkaa vain metsään päättyvä lyhyt oja. Pille järv ja Karsna järv on yhdistetty toisiinsa ojalla ja Karsnasta alkava oja on metsään päättyvä lyhyt oja. Karsna ja Pille voidaan kuitenkin pitää Vana-Koiola ojan valuma-alueeseen kuuluvina järvinä, sillä kyseinen laskuoja virtaa ojalle päin. Lisäksi Mustjärvestä alkava oja yhtyy Kariojaan kolmen kilometrin päässä. Myös Vana-Koiola oja yhtyy Kariojaan. Pikkjärven laskuoja kuuluu Sandisuu peakraavin valuma-alueeseen. Kaikki järvet kuuluvat Võhandu jõen valuma-alueeseen, koska mainitut ojat ovat Võhandun sivuojia.[1][3]