Tsandi

Vuonna 1870 Ambomaalle saapuneet suomalaiset lähetyssaarnaajat kävivät seuraavan vuoden lopulla Länsi-Ambomaalla tutustumiskäynnillä, käyden mm. Uukwaluudhissa, mutta tuon heimon suhteen vierailu ei tuottanut tuloksia.[3]

Vuonna 1909 SLS:n johto Suomessa oli sitä mieltä, että lähetystyö olisi aloitettava Länsi-Ambomaalla ja myös Uukwaluudhin heimon alueella. Sitä varten Ambomaan lähetyskentän esimies Martti Rautanen kävi heinä-elokuun vaihteessa 1909 muutamien työtovereittensa kanssa Uukwaluudhissa valitsemassa lähetysaseman paikan. Valituksi tuli kuningas Iitan (hallitsijana 1907–1909) osoittama Tsandi-niminen paikka, ja kuukautta myöhemmin August Hänninen ryhtyi siellä rakennustöihin.

Suomalaiset tulivat paikalle kuningas Iitan kutsusta, mutta hän kuoli jo saman vuoden marraskuussa. Hänen seuraajansa Mwaala gwaNashilongo (hallitsijana 1909–1960) oli kuitenkin yhtä myötämielinen suomalaisille. Myös kansa oli myötämielistä. Suomalaisia kohtaan ei oltu epäluuloisia, ja heidän puoleensa käännyttiin usein sairastapauksissa. Paikalliset eivät kuitenkaan juuri osoittaneet kiinnostusta suomalaisten saarnaamistoimintaa kohtaan, ja seurakunnan muodostivat lähinnä Ondongasta muuttaneet kristityt. Ensimmäisinä paikallisina kastettiin vuonna 1912 yksi uukwaluudhilainen mies ja hänen kolme lastaan, päivänä, jolloin paikalla kastettiin 16 henkeä.[4]

Hänninen sai huomata, että jumalanpalvelusten ja koulun pito ulkoilmassa, puun alla, oli hankalaa, ja niinpä hän innosti seurakuntansa rakentamaan tiilistä tehtävän kirkon. Hänninen lupasi hankkia nauloja ja muita tarvikkeita sekä ikkunat, opettaja Aini Packalén lupasi kustantaa oven, ja seurakuntalaiset tekivät tiilet. Jokainen mies löi 500 tiiltä. Rakennustyöt tehtiin vuoden 1912 kylmän vuodenajan aikana, ja elokuun alussa rakennus oli valmis. Sen vihkimisjuhlaan tuli ihmisiä myös naapuriheimojen alueilta.[5]

Hänninen kävi myös saarnamatkoilla lähiheimossa, Uukolonkadhissa, ja häntä pyydettiin myös Ombalantuun. Uukolonkadhiin perustettiin sivuasema, jota hoiti ongandjeralainen innokas opettaja ja evankelista Abraham Iintamba.[4]

Vuonna 1922 Tsandin lähetyssaarnaajaksi tuli Aatu Järvinen, joka oli ennen ensimmäistä maailmansotaa suorittanut vuoden pituisen trooppitautien kurssin Tübingenissä Saksassa. Hän pani Tsandissa alulle poliklinikkatyön.[6]

1930-luvulla Tsandissa toimi lähetyssaarnaajana Sulo Aarni (jonka puolisoksi oli tullut yllä mainittu Aini Packalén). Hän teki yli 150 km:n matkoja länteen Kaoko-vuoristoon tapaamaan siellä asuneita hereroja.[7]

Tsandia hallitsee kylävaltuusto, jossa on viisi jäsentä.[8] Omusatin alue, johon Tsandi kuuluu, on Namibian hallitsevan puolueen SWAPOn vahvaa aluetta. Vuoden 2015 vaaleissa yksikään oppositiopuolue ei nimennyt ehdokkaita vaaleihin, ja SWAPO näin ollen vei kaikki valtuustopaikat.[9]

Tsandissa on sairaala, ja vanhan lähetysaseman alueella Ambomaan suurin, kenties myös eteläisen pallonpuoliskon suurin apinanleipäpuu, joka muodostuu useammasta yhteen kasvaneesta puusta.

• Peltola, Matti: Sata vuotta suomalaista lähetystyötä 1859–1959. II: Suomen Lähetysseuran Afrikan työn historia. Helsinki: Suomen Lähetysseura, 1958.