Tsaari

Tsaari on muutamissa slaavilaisissa maissa käytetty hallitsijan arvonimi. Nimi johtuu latinan sanasta caesar.

Simeon I Suuri, Bulgarian ensimmäinen tsaari ja ensimmäinen, joka käytti itsestään ”tsaari”-arvonimeä.

Arvonimi on ollut virallisessa käytössä:

Tsaarin puolison tai keisarinnan arvonimi on tsarina (ven. царица).[1] Kruununperillinen on tsesarevitš (ven. цесаре́вич), poika tsarevitš (ven. царе́вич) ja tyttö tsarevna (ven. царевна).

Venäjän tsaarit

Venäjän hallitsijalle arvonimi omaksuttiin Bysantista sen jälkeen, kun Venäjä julistautui kolmanneksi Roomaksi ja Itä-Rooman perinteen jatkajaksi.

Terminä tsaari jäi slaavilaisen kulttuuripiirin sanaksi, kun saksalainen kielialue käytti muotoa Kaiser ja muissa Euroopan kielissä käytettiin eri kantasanasta imperator johdettuja sanamuotoja.

Pietari I:n laajennettua ja länsimaistettua Venäjää 1700-luvun alussa Venäjä nousi suurvallaksi ja keisarikunnan hallitsija Pietari Suuri julistettiin Isänmaan Isäksi ja Koko Venäjänmaan Keisariksi (Vserossijski Imperator). Arvonimi ”tsaari” säilyi ennallaan, mutta ei koko Venäjän keisarikunnan, vaan lukuisten muiden siihen kuuluneiden alueiden hallitsijan nimenä. Näitä olivat muun muassa Kasanin tsaari, Astrakanin tsaari, Siperian tsaari, Taurian Kersoneson tsaari muiden arvonimien ohessa. Matti Klingen mukaan Venäjän imperiumin keisari oli Suomen suuriruhtinaskunnan hallitsija nimenomaan keisarin arvonimellä, kun taas venäläisille hän oli ja on edelleen puhekielessä tsaari.

Amerikkalaisen historioitsija ja Romanovien tuntija Robert K. Massien mukaan Nikolai II käytti arvonimenään juuri tsaaria siksi, että hän piti sitä venäläisempänä.

Venäjän hallitsijoista onkin syytä puhua Venäjän keisareina Pietari Suuren jälkeen, koska juuri Pietari liitti Venäjän länsimaisuuteen ja eurooppalaiseen kulttuuriperintöön luomalla virka-asteikon tabel o rangah ja Ruotsin mallista mukaillun aluehallinnon. Venäläisen rahvaan näkökulmasta termien ”keisari” ja ”tsaari” välillä ei käytännössä ollut eroa. Suomalaisessa historiankirjoituksessa on käytetty yleisesti kumpaakin nimitystä.

Katso myös

Lähteet
  1. Aatelisarvot Katajala.net

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.