Trompe l’œil

Trompe l’œil tarkoittaa katsojaa harhauttavan todellisuusvaikutelman luovaa maalausta tai arkkitehtonista teosta.[1] Termillä viitataan maalaustaiteen tekniikoihin, jolla pyritään harhauttamaan katsojaa illuusion keinoin. Ranskankielinen termi merkitsee silmää harhauttavaa. Trompe l’œil kehittyi varhaisrenessanssin maalauksissa esiintyneistä yksityiskohdista suuriksi, arkkitehtuuriin liittyviksi elementeiksi.

Pere Borrell del Caso, Pakeneva kritiikki, 1874.

Suuntaus kukoisti myös 1800-luvulla naturalismin ja realismin aikana. Nykyisin trompe l’œil on yleisesti käytetty tehokeino muun muassa seinämaalauksissa ja museoiden dioraamoissa. Esimerkiksi tunnettu katutaiteilija Banksy käyttää tekniikkaa osassa teoksistaan.

Taustaa

Vastaava käsite on italiankielinen sotto in su eli di sotto in su (suom. alhaalta ylös). Se tarkoittaa illusionistista maalaustekniikkaa, jolla alhaalta käsin katsottavaksi tarkoitettujen kattomaalausten perspektiiviä tehostettiin. Sitä käytettiin Italian barokin freskojen kausina. Sen ensimmäisenä käyttäjänä pidetään Andrea Mantegnaa Camera degli Sposissa, Mantovassa. Sen muita huomattavia käyttäjiä olivat Antonio da Correggio Parman tuomiokirkossa, Pietro da Cortona Palazzo Barberinissa ja Andrea Pozzo Sant’Ignazion kirkossa, Roomassa.

Vaikka trompe l’oeil nimityksenä saikin alkunsa barokkiajalla, itse tekniikkaa käytettiin jo antiikin Kreikan ja Rooman seinämaalauksiin. Tyypillinen trompe l’oeil -seinämaalaus on ikkuna, ovi tai eteinen, joka luo optisen vaikutelman todellista laajemmasta tilasta.

Usein kerrottu kreikkalainen tarina kertoo kahden tunnustetun maalarin kilpailusta. Zeuksis kykeni tekemään niin vakuuttavan asetelman, että linnut tulivat nokkimaan siihen maalattuja viinirypäleitä. Hän pyysi sitten kilpakumppaniaan Parrhasiusta vetämään verhot maalauksensa edestä ja näin paljastamaan sen. Parrhasius voitti kilpailun, koska hänen maalauksensa oli itse verhot.

Trompe l’œil -teoksia
  • Andrea Pozzon maalaama kupoli Sant’Ignazion kirkossa, Roomassa.
    Andrea Pozzon maalaama kupoli Sant’Ignazion kirkossa, Roomassa.
  • Lonaton kirkko, Italia.
    Lonaton kirkko, Italia.
  • Villa d'Esten seiniä Tivolissa, Italiassa.
    Villa d'Esten seiniä Tivolissa, Italiassa.
  • Villa Arconati di Castellazzo di Bollate, Italia, 1750.
    Villa Arconati di Castellazzo di Bollate, Italia, 1750.
  • Ambrosius Bosschaert, Kukkakimppu kaari-ikkunassa, 1618, Mauritshuis, Haag.
    Ambrosius Bosschaert, Kukkakimppu kaari-ikkunassa, 1618, Mauritshuis, Haag.
  • Gerard Dou, Taidemaalari, piippu ja kirja, noin 1654
    Gerard Dou, Taidemaalari, piippu ja kirja, noin 1654
  • Edward Collier, Sanomalehtiä, kirjeitä ja kirjoitusvälineitä puulaudalla, n. 1699.
    Edward Collier, Sanomalehtiä, kirjeitä ja kirjoitusvälineitä puulaudalla, n. 1699.
  • Henry Fuseli, Trompe-l’œil , 1750.
    Henry Fuseli, Trompe-l’œil , 1750.
  • Raphaelle Peale, Kylvyn jälkeen, 1823.
    Raphaelle Peale, Kylvyn jälkeen, 1823.
  • Seinämaalaus Solingenissa, Saksassa.
    Seinämaalaus Solingenissa, Saksassa.
  • Banksy, Lovers, Bristol, Englanti.
    Banksy, Lovers, Bristol, Englanti.

Katso myös

Lähteet
  1. Estetiikka:trompe l’œil Tieteen termipankki. Viitattu 8.1.2021.

    Aiheesta muualla
    Maalaustekniikat
    Sideaineen mukaan:
    Maalauspohjan mukaan:
    Värinlevitystavan mukaan:
    Maalausjärjestyksen mukaan:
    Maalaustyylin mukaan:
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.