Troizen
Troizen (m.kreik. Τροιζήν, Troizēn, door.kreik. Τροζάν, Trozan) oli mykeneläisaikainen kaupunki ja antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis) Argoliissa Kreikassa.[1][2][3] Sen arkeologinen alue sijaitsee Troizinía-Méthanan kunnassa noin 1,5 kilometriä luoteeseen nykyisestä Troizínan kylästä.
Troizen | |
---|---|
Τροιζήν | |
Troizenin arkeologista aluetta. |
|
Sijainti | |
Troizen |
|
Koordinaatit | |
Valtio | Kreikka |
Paikkakunta | Troizína, Troizinía-Méthana, Saaret, Attika |
Historia | |
Tyyppi | kaupunki |
Kulttuuri |
mykeneläinen kulttuuri antiikki |
Alue | Argolis |
Aiheesta muualla | |
Historia
Troizen oli alun perin joonialaisten perustama.[2] Sen varhaisia nimiä olivat Oraia ja Althepia. Muiksi nimiksi mainitaan myös Afrodisias, Anthanis, Apollonias, Poseidonias ja Saronia.[4] Myöhemmin kaupunki joutui Argoksen vallan alle ja oli osa Peloponnesolaisliittoa.[2]
Kreikkalaisessa mytologiassa jumalat Athene ja Poseidon kilpailivat Troizenin omistuksesta samoin kuin Ateenassa. Troizenin tapauksessa he päätyivät toimimaan yhdessä kaupungin suojelijana. Siksi kaupungin kolikoissa oli kuvattu sekä Athene että Poseidonin kolmikärki. Myyteissä Troizen oli Ateenan kuningas Theseuksen äidin Aithran kotipaikka. Kaupunki liittyi myös Theseuksen pojan Hippolytoksen ja toisen vaimon Faidran traagiseen tarinaan.[2]
Ateenalla ja Troizenilla oli läheiset yhteydet historiallisestikin. Kaupungista on löydetty muun muassa stele eli piirtokirjoituskivi, joka sisältää Themistokleen määräyksen ateenalaisten evakuoimisesta Troizeniin juuri ennen Salamiin meritaistelua vuonna 480 eaa.[2][5] Kyseessä oli myöhempi kopio tekstistä. Ennen meritaistelua kreikkalaisten laivasto kokoontui Troizenissa.[3]
Peloponnesolaissodassa Troizen oli ensin Ateenan ja sitten Spartan puolella. Kaupunki kukoisti erityisesti roomalaisella ajalla. Troizenin alueeseen kuuluivat myös Hydran ja Kalaureian (nykyinen Póros) saaret. Troizenilaiset perustivat Halikarnassoksen siirtokunnakseen.[2][3][5]
Bysanttilaisella ajalla asutus sai nimen Damalas.[6] Kaupungin arkeologiset kaivaukset alkoivat 1890–1899. Niitä ovat suorittaneet ranskalaiset arkeologit.[2]
Rakennukset ja löydökset
Kaupungissa oli akropolis eli linnavuori, joka oli suojattu muurilla. Alakaupunki levittäytyi tasangolle sen pohjoispuolelle. Sen muuri rakennettiin vasta 200-luvulla eaa. Osa linnoitusrakennelmista on näkyvissä. Kaupungissa oli muun muassa Hippolytokselle, Athenelle, Artemiille, Asklepiokselle, Afrodite Akraialle ja Isikselle omistetut temppelit. Hippolytoksen temppeli oli rakennettu 300-luvulla eaa. ja sen koko oli noin 10 × 12 metriä. Hippolytokselle oli omistettu myös gymnasion ja stadion. Kaupungissa oli myös Asklepieion eli Asklepiokselle omistettu kulttipaikka, johon kuului muun muassa propylon, temppeli ja monumentaalilähde.[2][5]
Lähteet
- Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”357 Troizen”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Troizen, Argolid, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
- Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Troizen, Trozan”, Antiikin käsikirja, s. 601. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- Smith, William: ”Troezen”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
- Poros Ancient Troezen Greeka.com. Viitattu 10.11.2015.
- Trizina Ermioni.info. Viitattu 10.11.2015.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Troizen Wikimedia Commonsissa