Troijan sota

Troijan Helena.

Pääartikkeli: Ilias

Sota sai tarun mukaan alkunsa siitä, että Ateenassa vietettiin Thessalian kuninkaan Peleuksen ja merenjumalatar Thetiin häitä. Hääpari oli jättänyt kutsumatta juhliin eripuraisuuden jumalattaren Eriksen, ja tästä suuttunut jumalatar heitti hääsaliin oman häälahjansa: kultaisen omenan, johon oli kirjoitettu Kauneimmalle.[1] Troijan prinssi Paris joutui ratkaisemaan, kuka olisi tämä kaunein, jolle omena on tarkoitettu (niin kutsuttu Pariksen tuomio). Ylijumala Zeuksen puoliso Hera, tiedon ja sotimisen jumalatar Athene ja rakkauden jumalatar Afrodite olivat kukin sitä mieltä, että omena kuului juuri hänelle. Jokainen jumalatar lupasi Parikselle jotain, jos Paris antaisi omenan hänelle. Hera lupasi Parikselle koko maailman valtakunnaksi omenaa vastaan, Athene lupasi Parikselle mainetta ja Afrodite lupasi, että Parikseen rakastuisi kaunein nainen päällä maan. Paris valitsi Afroditen kauneimmaksi jumalattareksi, ja antoi hänelle omenan. Athene ja Hera päättivät kostaa hänelle.

Maailman kauneimpana naisena pidettiin Helenaa, Spartan kuninkaan Menelaoksen puolisoa. Niinpä Paris matkusti Spartaan, jossa hän ja Helena rakastuivat toisiinsa. Paris ryösti Helenan itselleen ja palasi Troijaan. Tästä suuttuneena Menelaos kokosi sotajoukon ja lähti sotimaan Troijaa vastaan, jotta saisi vaimonsa takaisin. Sotajoukon kokoonpano on lueteltu Iliaan niin kutsutussa laivaluettelossa. Homeroksen mukaan siihen kuului 1 186 laivaa, ehkä jopa 142 000 miestä.[2]

Troija ja kreikkalaiset heimot sotivat vuosia ilman loppua. Lukuisat kirjan sankareista, muun muassa Aias, Akhilleus ja Troijan prinssi Hektor menehtyvät taisteluissa. Ilias päättyy Hektorin hautajaisiin, tiedot loppusodasta perustuvat muihin lähteisiin, lähinnä Vergiliukseen.

Pääartikkeli: Aeneis

Troijan valloitus osoittautui kuitenkin hankalaksi ja valloitusyritykset epäonnistuivat kerta toisensa jälkeen. Lopulta Odysseus keksi juonen: Kreikkalaiset voisivat rakentaa puusta mahtavan hevosen, jonka sisälle mahtuisi joukko sotilaita piiloutumaan. Tämän jälkeen troijalaiset huijattaisiin viemään hevonen sisään kaupunkiin. Hevonen päätettiin rakentaa, ja sen sisälle piiloutui sotilaita, myös Odysseus. Hevonen vietiin Troijan kaupungin lähelle. Sitten kreikkalaiset uskottelivat troijalaisille että olisivat luovuttaneet, perääntyneet ja jättäneet hevosen lahjaksi troijalaisille. Troijalaiset päättivät viedä hevosen kaupunkiin pappi Laokoonin varoituksista huolimatta, ja osa kaupungin muurista hajotettiin, jotta hevonen mahtuisi sisään.

Illalla hevonen oli asetettu Troijan torille ja iloiset troijalaiset juhlivat kreikkalaisten antautumista. Keskellä yötä sotilaat tulivat ulos hevosesta, tappoivat vartijat ja avasivat kaupungin portit muille sotilaille. Sotilaat kävivät yhdessä troijalaisten kimppuun ja juhlimisesta väsyneet Troijan asukkaat oli helppo voittaa. Vain muutama troijalainen onnistui pelastautumaan, heidän joukossaan Aineias (Aeneas), joka myöhemmin matkusti Hesperiaan eli Italiaan. Menelaos palasi seuraavaksi Helenansa kanssa Spartaan ja Troijan sota oli loppu.

Pääartikkeli: Odysseia

Odysseian aihe on Odysseuksen venähtänyt paluumatka Troijan sodasta, jossa hän oli viettänyt 10 vuotta. Tästä teosta Odysseus kehui vain itseään, vaikka meren jumala Poseidon oli auttanut häntä. Siksi Odysseus sai Poseidonin vihat ylleen.

• Troijan kyklos eli Troijan tarupiiri

• Ilias ja Odysseia Project Gutenbergissä. (englanniksi) (ranskaksi)
• Vergiliuksen Aeneis Project Gutenbergissä. (englanniksi)