Trisykliset masennuslääkkeet

Trisykliset lääkkeet, joita kutsutaan usein myös trisyklisiksi masennuslääkkeiksi ovat keskushermoston toimintaan vaikuttavia lääkkeitä, joita käytetään masennuksen, kroonisen kivun ja ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon[1][2][3][4].

Imipramiinin molekyylirakenne
Triptyl-tabletteja

Trisykliset masennuslääkkeet on vanhin masennuslääkkeiden ryhmä joka otettiin käyttöön maailmalla 1950-luvulla ja Suomessa 1960-luvun lopulla. Trisyklisillä masennuslääkkeillä on lievää masennusta lievittävää vaikutusta, jonka uskotaan perustuvan serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estämiseen[5]. Trisyklisistä masennuslääkkeistä Suomessa käytetään ainakin amitriptyliinia, doksepiinia, nortriptyliinia, trimipramiinia ja klomipramiinia.

Yleistä

Trisyklisten masennuslääkkeiden käyttöä on vähennetty sillä SSRI- ja MAOI-lääkkeillä on jonkin verran vähemmän sivuvaikutuksia. Lisäksi trisykliset masennuslääkkeet voivat aiheuttaa hermosto- tai verenkierto-ongelmia kuten suun kuivumista ja sydämen rytmihäiriöitä. Niillä on SSRI-lääkkeitä useammin lihottavaa sivuvaikutusta, ne väsyttävät enemmän ja voimistavat enemmän alkoholin vaikutuksia.[6] Lisäksi niiden yliannostus on vaarallisempi kuin modernien lääkkeiden. On kuitenkin masennustiloja ja -potilaita, joille trisykliset lääkkeet tuovat enemmän apua.

Kun trisyklistä masennuslääkettä annetaan depressiosta kärsivälle potilaalle, mielialan kohoaminen ja depressiivisten ajatusten väistyminen ei ala heti vaan yleensä vasta 2–3 viikon kuluttua. Hoitovaikutus ilmenee viiveellä myös uudemmissa masennuslääkkeissä, eikä viiveen syytä tarkkaan tiedetä. Terveelle ihmiselle trisyklinen masennuslääke ei aiheuta mielialan kohoamista vaan lähinnä sivuvaikutusten kaltaisia oireita.

Trisyklisiä masennuslääkeitä käytetään myös kroonisen kivun lievitykseen ja migreenin ennaltaehkäisyyn.

Trisyklisten masennuslääkkeiden nimi juontuu niiden kemiallisesta rakenteesta. Kaikkien trisyklisten lääkkeiden rakenteessa on kaksi bentseenirengasta, joiden väliin jäävä kolmas rengas koostuu etyleenisillasta ja propyyliamiinisivuketjusta. Ensimmäinen trisyklinen masennuslääke oli imipramiini. Myöhemmin kehitetyt trisykliset masennuslääkkeet ovat rakenteeltaan imipramiinin kaltaisia ja ne eroavat toisistaan sivuketjun osalta.

Metabolia

Noin joka 20. aikuisella trisykliset masennuslääkkeet hajoavat tavallista hitaammin. Nämä potilaat eivät siedä tavanomaisia annoksia.[7] Tämä perinnöllinen ominaisuus voidaan selvittää farmakogeneettisellä testillä. [8]

Vaikutus elimistössä

Trisykliset masennuslääkkeet estävät serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinottoa aivoissa[5]. Trisyklisillä masennuslääkkeillä on lisäksi voimakas muskariinireseptoreita salpaava antikolinerginen vaikutus[9], mikä johtaa parasympaattisista hermopäätteistä vapautuvan asetyylikoliinin vaikutusten vähenemiseen[10].

Sivuvaikutukset ja terveysriskit

Pitkään jatkunut trisyklisten masennuslääkkeiden käyttö puolitoistakertaistaa riskin sairastua Alzheimerin tautiin[11]. Trisyklisten masennuslääkkeiden antikolinerginen vaikutus saattaa aiheuttaa lisäksi häiriöitä potilaan verenkierrossa, rauhastoiminnoissa kuten hormonien erityksessä, ruoansulatuksessa, virtsaelinten toiminnoissa[12] sekä unen-[13] ja lämmönsäätelyssä[14]. Trisyklisten masennuslääkkeiden käyttöön liittyy usein myös lihomista[7]. Trisyklisten masennuslääkkeiden käyttöön liittyy myös riski saada sydän- ja verenkiertoelimistöön kohdistuvia haittavaikutuksia[15][7].

Muita antikolinergisiä haittavaikutuksia ovat esimerkiksi muistin ja ajatustoimintojen heikkeneminen, kiihtyneisyys, sekavuus, näköhäiriöt ja hallusinaatiot[16]. Trisyklisten masennuslääkkeiden käyttö lisää myös luunmurtumien riskiä[17].

Joillain trisyksilillä masennuslääkkeillä on myös yleistä kipuaistia turruttavaa vaikutusta[18]. Näiden lääkkeiden käyttäjille pitäisi järjestää säännöllinen hammaslääketieteellinen seuranta, koska lääkitys voi johtaa siihen, että hammasmätä vaurioittaa hampaita ilman että hampaat oireilevat. Myös syljeneritystä vähentävä vaikutus[3] ja verenkiertoa heikentävä vaikutus lisäävät osaltaan hammasvaurioiden riskiä.

Eräät trisykliset masennuslääkkeet, kuten Surmontil (trimipramiini), saattavat aiheuttaa masennusta sekä itsemurhia tai itsemurhayrityksiä myös silloin, kun lääke määrättiin muuhun kuin masennuksen hoitoon, eikä potilas ollut masentunut ennen lääkehoidon alkua. Tämä riski on suurin alle 25-vuotiailla potilailla.[17]

Yhdessä ns. MAO-estäjien eli inhibiittorien (MAOI) kanssa ei saa mitään trisyklistä antidepressanttista lääkeainetta käyttää. Siitä saattaa aiheutua hengenvaarallinen tila nimeltä serotoniinioireyhtymä.[19]

Lääkityksen lopettaminen ja vieroitusoireet

Trisykliset masennuslääkkeet voivat aiheuttaa äkillisesti lopetettaessa voimakkaan kolinergisen reaktion elimistössä. Kolinergisia vieroitusoireita ovat esimerkiksi syljen erityksen lisääntyminen, virtsaamispakko, ripuli, vatsakrampit ja hikoilu. Lisäksi potilaat voivat kokea unihäiriöitä ja jopa maanisia oireita. Myös liikehäiriöitä kuten ataksiaa ja parkinsonismia on kuvattu.[20] Vieroitusoireiden vähentämiseksi trisyklisten masennuslääkkeiden käytön lopettaminen on hyvä tehdä annosta asteittain pienentäen.

Yhteisvaikutukset alkoholin ja muiden lääkeaineiden kanssa

Trisykliset masennuslääkkeet saattavat voimistaa alkoholin ja sedatiivisesti vaikuttavien lääkeaineiden vaikutusta[17].

Katso myös

Lähteet
  1. Masennustilojen hoidossa käytettävät lääkkeet Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 2.12.2021.
  2. Kristine Phillips, Daniel J. Clauw: Central Pain Mechanisms in Rheumatic Diseases: Future directions. Arthritis and rheumatism, 2013-2, nro 65, s. 291–302. PubMed:23045168. doi:10.1002/art.37739. ISSN 0004-3591. Artikkelin verkkoversio.
  3. Triptylin pakkausseloste. http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=785&i=ORION+PHARMA_TRIPTYL
  4. Ennenaikaisen siemensyöksyn hoito. Seksuaaliterveysklinikka.fi 22.1.2019. https://www.seksuaaliterveysklinikka.fi/miesten_seksuaalihairiot/siemensyoksyhairiot/ennenaikainen_siemensyoksy/hoito
  5. Erkka Syvälahti ja Jarmo Hietala: Masennuslääkkeet ja litium. http://www.medicina.fi/fato/23.pdf
  6. Koulu Markku, Tuomisto Jouko: Farmakologia ja Toksikologia, s. 387. 7. uud. p.. Medicina /Gummerus Oy, 2007. ISBN 978-951-97316-2-9.
  7. Matti O. Huttunen 2008: Masennuksen hoidossa käytettävät lääkkeet. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00039.
  8. Elina Hiltunen, Elina Hiltunen: Masennuksesta selviää!, s. 180. Docendo, 2018.
  9. Raimo Ojala: Tunnistatko lääkkeiden antikolinergiset haitat? Kuopion lääkeinformaatiokeskus. Apteekkari 5/2005. http://web.archive.org/web/20051211045325/http://www.kuopionlaakeinformaatiokeskus.fi/kysymys/kysymys5-05.pdf
  10. Duodecimin terveyskirjasto. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt00241
  11. Marja-Liisa Husso: Käytätkö näitä lääkkeitä? Ne saattavat altistaa sinua Alzheimerin taudille. http://www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/kaytatko_naita_laakkeita_ne_saattavat_altistaa_sinua_alzheimerin_taudille
  12. http://www.tohtori.fi/?page=4069997&search=parasympaattinen%20hermosto
  13. Tohtori.fi. Elimistön toimintojen säätely. http://www.tohtori.fi/?page=3421831&id=9098349
  14. Jarno Laine: Lämpötasapainon häiriöt kuumassa ympäristössä ja sopeutuminen uuteen ilmastoon. Duodecim 197:93:1529–1541
  15. VALMISTEYHTEENVETO. Noritren (nortriptyliinihydrokloridi). http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humspc/3/7438723.pdf
  16. Tunnistatko lääkkeiden antikolinergiset haitat? Apteekkari 5/2005. http://web.archive.org/web/20051211045325/http://www.kuopionlaakeinformaatiokeskus.fi/kysymys/kysymys5-05.pdf
  17. Surmontilin valmisteyhteenveto http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humspc/9/356449.pdf
  18. Anneli Vainio: 2009. Masennuslääkkeet: Kivunhallinta. Duodecim- terveyskirjasto. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kha00062
  19. Achté & Tamminen: Psykiatrian käsikirja, Recallmed, 1998 (s. 352–355)
  20. Liisa Komulainen: Mitä ovat masennuslääkkeiden lopetusoireet? Apteekkari 7-8/2007.

    Aiheesta muualla
    Antidepressantit
    Valikoivat takaisinoton estäjät ja/tai reseptorimodulaattorit

    essitalopraami • fluoksetiini • fluvoksamiini • paroksetiini • sertraliini • sitalopraami • tsimelidiini‡

    SNRI:t

    desvenlafaksiini* • duloksetiini • levomilnasipraani* • milnasipraani • tofenasiini* • venlafaksiini

    NRI:t

    atomoksetiini • reboksetiini • viloksatsiini*

    SARI:t

    etoperidoni‡ • nefatsodoni‡ • tratsodoni

    SMS:t

    vilatsodoni • vortioksetiini

    Muut

    agomelatiini • alfaetyylitryptamiini‡ • alfametyylitryptamiini‡ • amisulpridi • bupropioni • esketamiini† • flupentiksoli • indeloksaksiini* • ketamiini† • medifoksamiini‡ • nomifensiini‡ • pivagabiini‡ • tandospironi* • teniloksaksiini*

    amineptiini‡ • amitriptyliini • amitriptyliiniioksidi • butriptyliini • desipramiini • dibentsepiini • dosulepiini • doksepiini • imipramiini • imipramiinioksidi‡ • iprindoli‡ • klomipramiini • lofepramiini • melitraseeni • metapramiini‡ • nortriptyliini • noksiptiliini • opipramoli • pipofetsiini • propitsepiini • protriptyliini • tianeptiini • tiatsesiimi‡ • trimipramiini

    Tetrasykliset masennuslääkkeet

    amoksapiini* • maprotiliini‡ • mianseriini • mirtatsapiini • setiptiliini*

    Ei-selektiiviset

    feneltsiini* • iproniatsidi‡ • isokarboksatsidi • isoniatsidi‡ • linetsolidi • nialamidi • teditsolidi • tranyylisypromiini*

    MAOA-selektiiviset

    bifemelaani • eprobemidi • metralindoli† • minapriini‡ • moklobemidi • pirlindoli* • tetrindoli† • toloksatooni

    MAOB-selektiiviset

    selegiliini

    ‡ markkinoilta poistettu lääke, † kokeellinen lääke,* ei myynnissä Suomessa

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.