Tristan-sointu

Tristan-sointu on nuottien F, H, Dis ja Gis muodostama sointu tai laajemmin mikä tahansa sointu, joka muodostuu samoista intervalleista. Soinnun nimi tulee Richard Wagnerin Tristan ja Isolde-oopperasta, jonka ensimmäinen sointu Tristan-sointu on. Se esiintyy myös alkusoiton tahdeissa 6, 10 ja 12, useita kertoja myöhemmin oopperan kuluessa ja myös viimeisen näytöksen alussa. Vaikka sointu on esiintynyt aikaisemmin muun muassa Guillaume de Machautin, Carlo Gesualdon, Johann Sebastian Bachin ja Ludwig van Beethovenin teoksissa, Wagner korosti soinnun merkitystä kirjoittamalla sille pitkän aika-arvon ja antamalla soinnun purkautua kromaattisesti. Tristan-soinnun käyttöä on pidetty isona askeleena perinteisestä tonaliteetista kohti atonaalista musiikkia.

Richard Wagnerin Tristan ja Isolde -oopperan alkusoitto

Fuldan sinfoniaorkesteri, johtaa Simon Schindler

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Tristan ja Isolde -oopperan ensitahdit, joissa esiintyy Tristan-sointu.

Lähteet

Tristan chord (Arkistoitu – Internet Archive)
Tristan and Isolde, Prelude to Act 1: mm.1-3 (Arkistoitu – Internet Archive)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.