Triangulaatio

Triangulaatio on politiikassa sitä, kun poliittinen ehdokas asettuu perinteisen vasen–oikea-jatkumon ulkopuolelle, yläpuolelle tai tarkalleen sen keskelle. Näin hän houkuttelee äänestäjikseen ääripäiden välissä olevia äänestäjiä[1]. Samalla hän pyrkii etääntymään radikaalista poliittisesta laidasta, mikä voisi karkottaa äänestäjiä. Ehdokas poimii poliittisia kantojaan kummaltakin puolelta omaksi edukseen kulloisenkin tilanteen mukaan.[2]

Kaavio, joka osoittaa triangulaation (vihreällä) Vasemmisto–oikeisto-ulottuvuuden keskellä tai yläpuolella.

Käsitteen triangulaatio (triangulation) nimesi vuonna 1996 Yhdysvaltain presidentti Bill Clintonin neuvonantaja Dick Morris. Clinton omaksui uudelleenvalintakampanjassaan republikaanivastaehdokkaansa Bob Dolen maltillisimpia poliittisia kantoja, kuten veroleikkaukset, budjetin tasapainottaminen ja sosiaaliturvan uudistaminen. Hän myös hylkäsi joitain demokraattien perinteisistä ajatuksista, kuten laajan hallinnon. Tällä hän käänsi jotkin perinteisesti republikaaneja tukeneet osavaltiot puolelleen ja voitti lopulta vaalit.[2]

Morris kuvaili triangulaatiota itse näin:[3]

»Ota parhaat puolet kummankin puolueen ohjelmasta ja päädy ratkaisuun, joka on kummankin puolueen näkökantojen yläpuolella. Ota vasemmalta päivähoidon ja ruoka-avun tarve, ja oikealta ajatus että ihmisen on tehtävä työtä elääkseen ja että aika asettaa rajoja. Hylkää vasemmiston hölynpöly siitä ettei työ olisi pakollista, ja oikeiston hölynpöly yksinhuoltajaäitien rankaisemisesta. Hylkää kummankin puolen roskaväitteet, joihin ihmiset eivät uskoneet, ota kummastakin parhaat puolet, ja siirry "kolmannelle tielle". Siitä syntyy kolmio ("triangeli").»

Morris määritteli myös, että triangulaatio on "toisen puolen ongelmien ratkaisemista oman puolueen ratkaisuilla".[3]

Myöhempien demokraattiehdokkaiden Al Gore ja John Kerry on katsottu yrittäneen hyödyntää triangulaatiota, mutta epäonnistuneen siinä.[2]

Ruotsissa entinen pääministeri Göran Persson katsoi pääministeri Fredrik Reinfeldtin hävinneen vuoden 2014 valtiopäivävaalit siksi, että Reinfeldt yritti triangulaatiolla lähentyä sosiaalidemokraatteja liiaksi. Näin hän unohti Tukholman ulkopuoliset äänestäjät, mikä nosti ruotsidemokraattien kannatusta kokoomuksen kustannuksella.[1]