Travis Roche

Albertan Grande Cachessa syntynyt, mutta Whitecourtissa kasvanut Roche pelasi vuodet 1996–1998 BCHL-junioriliigan Trail Smoke Eatersissa. Ensimmäisen kautensa 1996–1997 päätteeksi hänet valittiin kevään 1997 pudotuspelien parhaaksi pelaajaksi, vuoden tulokkaaksi ja toiseen tähdistökentälliseen. Kauden 1997–1998 päätteeksi Roche valittiin BCHL:n parhaaksi puolustajaksi ja ensimmäiseen tähdistökentälliseen. Vuosina 1998–2001 hän kävi Pohjois-Dakotan yliopistoa. Roche ei pelannut ensimmäisellä kaudella lainkaan, mutta oli kahdella jälkimmäisellä kaudella joukkueensa tehokkain puolustaja. Kaudella 1999–2000 hän voitti sekä WCHA:n että koko NCAA:n mestaruuden. Roche valittiin kauden päätteeksi tulokkaiden tähdistökentälliseen.

Kaudella 2000–2001 Roche oli tehoilla 11+38=49 koko WCHA:n tehokkain puolustaja, jakoi syöttöpörssin toisen sijan St. Cloud Staten Brandon Sampairin kanssa sekä pistepörssin kymmenennen sijan Minnesotan Jordan Leopoldin kanssa.[2] Hänet valittiin kauden päätteeksi sarjan ensimmäiseen tähdistökentälliseen.[3]

Viimeisen yliopistokautensa 2000–2001 päätteeksi, huhtikuussa 2001 NHL-varaamaton Roche teki kaksivuotisen sopimuksen Minnesota Wildin kanssa. Hän teki siellä NHL-debyyttinsä runkosarjan viimeisellä kierroksella 8. huhtikuuta 2001 Colorado Avalanchea vastaan. Kauden 2001–2002 Roche pelasi pääosin AHL-joukkue Houston Aerosissa, jossa tulokaskausi toi 60 runkosarjaottelussa tehot 13+21=34 sekä 12 playoff-ottelussa tehot 2+3=5. Hän oli runkosarjassa joukkueen eniten maaleja tehnyt puolustaja.[2] Roche palkittiin kauden päätteeksi AHL:n parhaiten omaa joukkuetta auttaneena pelaajana Yanick Dupre Memorial Awardilla.[3] Hän pelasi kauden aikana NHL:ssä neljä runkosarjaottelua.

Kaudella 2002–2003 Roche ei pelannut otteluakaan NHL:ssä. Hän jakoi tehoilla 14+34=48 AHL:n puolustajien pistepörssin viidennen sijan Norfolk Admiralsin Marty Wilfordin kanssa. Roche voitti kauden päätteeksi Calder Cupin.[1] Kaudella 2003-2004 hän oli Aerosin tehokkain puolustaja tehoilla 8+30=38, joilla Roche jakoi myös joukkueen sisäisen pistepörssin kolmannen sijan Stéphane Veilleux'n ja Mark Cullenin kanssa. Hän pelasi Wildin NHL-joukkueessa viisi runkosarjaottelua tehden yhden syöttöpisteen.[2]

Heinäkuussa 2004 Roche teki vapaana agenttina sopimuksen Atlanta Thrashersin kanssa.[4] Kausi 2004–2005 eteni kuitenkin kokonaan farmijoukkue Chicago Wolvesissa NHL:n työsulun vuoksi. Roche teki ammattilaisuransa yhden kauden piste-ennätyksen tehoilla 12+38=50, joilla hän sijoittui AHL:n puolustajien pistepörssissä kolmanneksi.[1] Roche eteni Wolvesin kanssa aina Calder Cup -finaaleihin saakka, mutta mestaruuden vei kuitenkin Philadelphia Phantoms otteluvoitoin 4-0. Hänet valittiin kauden päätteeksi AHL:n ensimmäiseen tähdistökentälliseen.[3] Myös seuraavan kauden 2005–2006 Roche pelasi kokonaan farmissa ja oli Wolvesin tehokkain puolustaja tehoilla 8+31=39.[2]

Roche teki heinäkuussa 2006 vapaana agenttina kaksivuotisen sopimuksen Phoenix Coyotesin kanssa.[5] Hän aloitti kauden 2006–2007 farmijoukkue San Antonio Rampagessa, kunnes Roche kutsuttiin 17 pelaamansa ottelun jälkeen Coyotesin NHL-miehistöön, jossa hän pelasi loppukauden. Rochen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa pääosin NHL:ssä vietetty kausi toi 50 runkosarjaottelussa tehot 6+13=19. Hänen NHL-uransa avausmaali syntyi 16. joulukuuta 2006 Calgary Flamesin Miikka Kiprusoffin taakse. Kauden 2007–2008 Roche pelasi taas kokonaan farmissa Rampagen paidassa ja oli joukkueen tehokkain puolustaja tehoilla 6+35=41.[2]

Kaudeksi 2008–2009 Roche siirtyi Sveitsin National League A:n SC Berniin,[3] jonka tehokkain puolustaja ja kolmanneksi paras pistemies hän oli tehoilla 16+32=48. Roche sijoittui koko liigan puolustajien pistepörssissä toiseksi edellään vain HC Luganon Petteri Nummelin. Hän edusti Berniä kauden aikana myös Mestarien liigassa. Kaudella 2009–2010 Roche oli NLA:ssa joukkueen tehokkain puolustaja tehoilla 8+22=30, joilla hän sijoittui liigan puolustajien pistepörssissä seitsemänneksi. Roche voitti kauden päätteeksi Sveitsin-mestaruuden. Kaudella 2010–2011 hän nousi Bernin varakapteeniksi ja oli joukkueen toiseksi paras pistemies Christian Dubén jälkeen tehoilla 9+32=41, joilla Roche voitti koko NLA:n puolustajien syöttöpörssin ja jakoi puolustajien pistepörssin voiton Kloten Flyersin Micki DuPontin kanssa. Kaudella 2011–2012 hän pelasi loukkaantumisten takia vain 25 runkosarja- ja kolme playoff-ottelua.[1]

Roche oli kaudella 2012–2013 tehoilla 5+17=22 Bernin tehokkain puolustaja NHL:n työsulkuvahvistus Mark Streitin jälkeen. Hän jakoi NLA:n puolustajien pistepörssin kymmenennen sijan HC Ambrì-Piottan Zdeněk Kutlákin kanssa. Roche oli liigan tehokkain puolustaja kevään 2013 pudotuspeleissä tehoilla 3+12=15 ja hän voitti kauden päätteeksi Sveitsin-mestaruuden. Roche teki Bernin mestaruuden ratkaisseen maalin kuudennessa finaaliottelussa 16. huhtikuuta 2013 Fribourg-Gottéronia vastaan, jonka Bern voitti 5-1. Kaudella 2013–2014 hän nousi taas joukkueen varakapteeniksi ja jakoi tehoilla 5+16=21 NLA:n puolustajien pistepörssin kahdeksannen sijan kolmen muun pelaajan kanssa.[1]

Kaudeksi 2014–2015 Roche siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Ruotsiin SHL-joukkue MODO Hockeyn riveihin.[6] Tammikuun 2016 lopulla hän teki loppukauden 2015–2016 kattavan sopimuksen Itävallan Erste Bank Eishockey Ligassa pelaavan EHC Linzin kanssa oltuaan alkukauden ilman sopimusta.[7]

Roche edusti Kanadaa Spengler Cupissa vuosina 2010, 2012 ja 2013, joista vuoden 2012 turnaus päättyi voittoon ja vuoden 2010 turnaus 4-3-tappioon finaalissa SKA Pietaria vastaan. Hänet valittiin vuoden 2011 turnauksen tähdistökentälliseen. Roche edusti Kanadaa myös Deutschland Cupissa vuonna 2002 voittaen kultaa.[1]