Translaki

Lain mukaan transseksuaalin uuden sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä on lääketieteellinen selvitys siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja hän elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa sekä siitä, että hän on lisääntymiskyvytön.[2] Näiden lisäksi vaatimuksena on täysi-ikäisyys sekä Suomen kansalaisuus tai vaihtoehtoisesti vakituinen asuinpaikkaa Suomessa.[2]

Rekisteröidyssä parisuhteessa olevan henkilön uuden sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä on se, että parisuhteen toinen osapuoli on ilmoittanut Digi- ja väestötietovirastolle suostuvansa rekisteröidyn parisuhteen muuttumiseen avioliitoksi. Kun rekisteröidyssä parisuhteessa olevan henkilön sukupuoli vahvistetaan, rekisteröity parisuhde muuttuu ilman eri toimenpidettä avioliitoksi.[2]

Ennen avioliittolain muutosta sukupuolineutraaliksi vaadittiin aviopuolison lupa sukupuolen vahvistamiseen.[4]

Suomen nykyistä translakia on kritisoitu perus- ja ihmisoikeuksia loukkaavaksi. Suomi on saanut lukuisia huomautuksia asiasta esimerkiksi Euroopan neuvostosta, ihmisoikeusvaltuuskunnasta ja perustuslain asiantuntijoilta.[5] Suomi on esimerkiksi ainoa Pohjoismaa, joka vaatii sukupuoltaan korjaavalta ihmiseltä lisääntymiskyvyttömyyttä, eli translain mukaan ”hänet on steriloitu tai että hän muusta syystä on lisääntymiskyvytön”. Lisääntymiskyvyttömyydeksi hyväksytään hormonihoito ja sterilisaatioita ei ole tehty transsukupuolisuuden perusteella.[6]

Nykyisen translain on sanottu loukkaavan sukupuolivähemmistöjen perusoikeuksia, kehollista koskemattomuutta sekä itsemääräämisoikeutta.[7][8] Suomen Amnesty on kritisoinut translakia myös siitä, että se jättää ei-binääriset ihmiset kokonaan lain ja yhteiskunnan ulkopuolelle.[9]

Vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen muodostetun Rinteen hallituksen ohjelmassa hallituspuolueet sopivat translain uudistamisesta hallituskauden aikana. Hallitusohjelman mukaan jatkossa sukupuolen juridinen korjaaminen ei vaadi hedelmättömyyttä tai lääketieteellistä diagnoosia ja perustuu henkilön perusteltuun hakemukseen. Hallitus kuitenkin päätti pitäytyä 18 vuoden ikärajassa sekä asettaa hakemukselle odotusajan. Pääministerin vaihduttua kesken hallituskauden kopioitiin hallitusohjelma translain osalta kokonaisuudessaan uuteen, Marinin hallituksen ohjelmaan.[10] Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan hallituksen esitys uudesta translaista annettaisiin eduskunnalle vuoden 2022 viikolla 22.[11]

Vuonna 2021 Suomen translain uudistusta vaativa Oikeus olla -kansalaisaloite keräsi eduskunnan käsittelyyn vaadittavat 50 000 allekirjoitusta täyteen alle vuorokaudessa.[12] Kansalaisaloitteen lähetekeskustelu käytiin 11. marraskuuta 2021, minkä jälkeen aloite lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan jatkokäsittelyyn.[10]

Marinin hallitus aloitti translain uudistuksen keväällä 2021 perustamalla työryhmän, joka valmisteli hallituksen esitystä uudeksi translaiksi. Virkamiehistä muodostuvan työryhmän lisäksi nimitettiin seuranta- ja arviointiryhmän, joka muodostui järjestöistä (muun muassa Seta ry, Trans ry, Trasek ry, Amnesty) sekä asiantuntijoista.[13]

Eduskunta hyväksyi translain muutoksen 1. helmikuuta 2023 äänin 113–69.[15] Kokoomuksen eduskuntaryhmästä 26 edustajaa äänesti puolesta ja 10 vastaan. Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmästä 35 edustajaa äänesti puolesta. RKP:n eduskuntaryhmästä kaikki 10 edustajaa äänestivät puolesta. Keskustan eduskuntaryhmästä 12 edustajaa äänesti puolesta ja 13 vastaan. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä 12 edustajaa äänesti puolesta. Vihreiden eduskuntaryhmästä 18 edustajaa äänesti puolesta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä kaikki 39 edustajaa äänestivät vastaan. Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmästä kaikki 5 edustajaa äänestivät vastaan. Liike Nytin ja Valta kuuluu kansalle -puolueen edustajat äänestivät molemmat vastaan.