Tourula
Tourula on Jyväskylän kaupunginosa.[1] Sen väkiluku oli 2 123 vuoden 2020 lopussa.[2] Kaupunginosassa sijaitsivat aiemmin muun muassa Kankaan paperitehdas ja Valtion Kivääritehdas, joka tunnettiin nimellä Tourulan tehdas. Tourulan erottaa kaupungin keskustasta Tourujoki, joka oli aiemmin Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan raja Tourulan kuuluessa Jyväskylän maalaiskuntaan.
| Tourula 14. kaupunginosa |
|
|---|---|
 Tourulaa 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa |
|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Kantakaupunki |
| Kaupunginosa nro | 14 |
| Väkiluku | 2 123 |
| Osa-alueet | Tourula, Kangas |
Tourula on myös Jyväskylän tilastoalue, jonka rajat ovat lähes identtiset Tourulan kaupunginosan kanssa.[1]
Historia
Jyväskylän ensimmäisessä maakirjassa vuodelta 1539 on mainittu 5 kantatilaa. Yksi näistä taloista oli nimeltään Taavettila. Se jaettiin vuonna 1560 kahden veljeksen kesken ja toinen puoli sai Tourujoen mukaan nimen Tourula.[3]
Tilan isäntänä vuoteen 1947 asti ollut Oskari Tourula myi valtiolle tilastaan tontin, johon rakennettiin vuonna 1926 Valtion Kivääritehdas), joka valmisti ennen sotaa ja sodan aikana kiväärejä. Sodan jälkeen tehdas muutti nimensä Valmetin Tourulan tehtaaksi ja tuotantonsa traktoreiksi, haulikoiksi ja rynnäkkökivääreiksi.[4]
Tourula koostui aiemmin pienistä puutaloista, joissa omistajat asuivat itse. Talojen omistajat olivat usein rautatieläisiä ja läheisten tehtaiden työläisiä. Kun Tourula liitettiin Jyväskylän kaupunkiin 1941, sille asetettiin rakennuskielto. Talojen kunnostaminen, juoksevan lämpimän veden hankkiminen ja viemäröinti tehtiin mahdottomaksi. Vuonna 1968 hyväksyttiin asemakaava, jossa vanhasta Tourulasta ei jäisi mitään jäljelle. Vielä silloin Tourulan taloja asuttivat pääasiassa omistajat, mutta vähitellen alue muuttui slummimaiseksi. Taloja päätyi kaupungin omistukseen, ja kaupunki vuokrasi taloja usein syrjäytyneille, joille huonokuntoiset vuokra-asunnot kelpasivat.
Tourulankadun oikaisu ja uusi silta Tourujoen yli 1970-luvulla aiheuttivat useiden puutalojen purkamisen. 1980-luvun alussa alettiin puutaloja purkaa laajemmin ja tilalle kohosi korkeita punatiilisiä asuintaloja sekä erilaisten kauppojen liikerakennuksia. 2000-luvun alussa jäljellä oli enää kaksi puutaloa. Tehdaskortteli on nykyään asuin- ja toimistotiloina. Kivääritehtaan vieressä sijaitsee viisi Museoviraston suojelemaa funkkistyylistä tehtaan työntekijöiden asuintaloa, jotka on kunnostettu vuokra-asunnoiksi. Tehdasalueen viereen on kohonnut myös lisää kerrostaloja.
Kankaan alueen asuinrakentaminen aloitettiin 2010-luvun loppupuolella ja alueen ensimmäiset asuintalot valmistuivat vuonna 2017.[5]
Kuvia
Lähteet
- Jyväskylän karttapalvelu kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 30.11.2018.
- Jyväskylän väestö pienalueittain. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 8.1.2022.
- Aulis Oja: Suur-Jämsän historia I, s. 116–121, 188–192. Forssa: , 1954.
- Veikko Anttila: Jyväskylän Tourula. Pienyhteisötutkimus, s. 34-38. SKS, 1982. ISBN 951-717-277-X.
- Jyväskylän Kangas www3.jkl.fi. Arkistoitu 1.2.2015. Viitattu 8.8.2018.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tourula Wikimedia Commonsissa
- Keski-Suomen museo, kuvia vanhasta Tourulasta
- blogspot.fi, kuvia vanhasta Tourulasta
- Tourulan maatila (Arkistoitu – Internet Archive)