Totonaakit
Totonaakit ovat intiaanikansa, jonka keskukset olivat ennen espanjalaisten tuloa Mesoamerikassa Meksikon itärannikolla Veracruzin seuduilla. Totonaakit tunnetaan muun muassa rituaalistaan, jossa ”lentäjät” lentävät köysien varassa paalun ympäri.
Totonaakkeja pidetään nyt jo raunioituneen El Tajínin muinaisen kaupungin rakentajana, ja heitä on epäilty jopa suuren Meksikon ylängöllä olleen Teotihuacánin rakentajiksi.
Nykyään heitä asuu Veracruzin, Pueblan ja Hidalgon osavaltioissa. Totonaakit olivat espanjalaisen valloittajan konkistadori Hernán Cortésin puolella kukistamassa asteekkien valtakuntaa (asteekkivaltakunnan valloitus).
Historia
Totonaakkien alue ulottui pohjoisesta Papantlasta eteläiseen Cempoalaan. Totonaakit viljelivät muun muassa maissia, kurpitsaa, papuja ja chilipippuria intiaaneille ominaiseen tapaan. Erityisesti he tuottivat nestemäistä meripihkaa ja puuvillaa. Ilmasto on totonaakkien kotiseudulla kuuma ja kostea. El Tajín, joka kukoisti jälkiklassisella kaudella noin 800–1200, oli mitä luultavimmin totonaakkien rakentama.
Totonaakit rakensivat kaupunkeja Veracruzissa. Keskuksia olivat Zempoala ja Quiahuiztlan. Totonaakit olivat melko epäyhtenäinen ryhmä, klassisen kauden (noin 300–900) keskuksia olivat El Zapotal ja Las Higueras. Totonaakkien asuinseutu oli viljavaa jopa vuosina 1450–1454 Keski-Meksikon nälänhädän aikana. Papantlassa tuotetaan edelleen runsaasti vaniljaa. Cempoalan totonaakit auttoivat espanjalaisia asteekkien kukistamisessa ja säästyivät siksi suurelta väkivallalta, mutta epidemiat verottivat heidänkin väkilukuaan.
Rituaaliset pallokentät ja ”lentäjät”
Mesoamerikkalaisella pallopelillä, joka usein johti hävinneen joukkueen uhraamiseen, vaikuttaa olleen tärkeä sija totonaakkien kulttuurissa. El Tajínissa on pallopelikenttä, jonka reunavallin reliefissä on kuvattuna hävinneen pelaajan uhraaminen kiviveitsellä.
El Tajín ja Papantla ovat kuuluisia ”voladoreistaan”, eli niin sanotuista lentäjistään. Voladorien lentäminen tapahtuu korkean paalun ympäri kierretyn köyden ja sen kierteiden purkautumisen avulla. Paalun huipussa on pieni neliömäinen kehikko, jonka kulmista neljä köyttä lähtee kiertymään paalun ympäri. Pää alaspäin lentäviä miehiä on neljä. Viides mies tanssii paalun huipussa. Kaikilla on hyvin koristeelliset puvut. Myös naisten lentäjäviisikoita on olemassa. Paalun huipulla oleva neliön muotoinen kehikko edustaa neljää ilmansuuntaa tavalla, josta Popol Vuh kertoo.
Jalapan arkeologisessa museossa on runsaasti totonaakkien esineitä, seremoniallisia, luokin muotoisia ikeitä ja kivikirveitä, joita tuskin on voitu käyttää varsinaisina kirveinä, ja suuri määrä tytönkasvoisia keramiikka-esineitä, joilla kaikilla on nauravainen ilme.
Totonaakkien keskuksia
- Papantla 60 000 asukasta vuonna 1519
- Xalapa 12 0000 as.
- Cempoala 80 000 as.
Totonaakkikielet
- Totonaakki
- Papantlan totonaakki
- Pohjoiskeskitotonaakki
- Eteläkeskitotonaakki
- Misantlan totonaakki
- Tepehua
- Tlachichilcon Tepehua
- Huehuetlan Tepehua
- Pisa Floresin Tepehua
Katso myös
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Totonaakit Wikimedia Commonsissa