Totaalinen sodankäynti

Kenraali Erich Ludendorff

Totaalisen sodankäynnin käsite on termiä vanhempi. Monet sotateoreetikot käsittelivät ajatusta kokonaisen kansakunnan alistumisesta sodankäynnin tarpeisiin. Yrityksessään selittää Napoleonin sotien suuret uhrimäärät ja sotien poliittiset taustat preussilainen kenraali ja sotateoreetikko Carl von Clausewitz loi teorian absoluuttisesta sodankäynnistä, jonka mukaan sotaa käyvät kansat ajautuvat pitkän vihamielisen vuorovaikutussuhteen vuoksi lopulta moraalisesti rajoittamattomaan sotaan, joka koskettaa osapuolten kansojen koko olemassaolon kirjoa. Clausewitz näki absoluuttisen sodankäynnin olevan mahdotonta, sillä poliitikkojen ja kansojen luonteenomaiseen käytökseen kuuluu asettaa rajoja sodankäynnille.[8]

Termin totaalinen sota lanseerasivat ranskalaiset siviilijohtajat ensimmäisen maailmansodan loppupuolella. He käyttivät termejä guerre totale ja guerre int´egrale puhuessaan tarpeesta mobilisoida Ranskan kaikki käytettävissä olevat resurssit sodan voittamiseksi. Saksalainen kirjailija Ernst Jünger käytti termiä total mobilization 1930. Kenraali Erich Ludendorff auttoi popularisoimaan käsitettä kirjallaan Der Totale Krieg vuonna 1936.[1] Kirjassaan Ludendorff käsitteli ensimmäisestä maailmansodasta saatuja oppeja ja pohti, kuinka Saksan tulisi käydä seuraava suuri sotansa. Ludendorff totesi Clausewitzin opit teoreettisina välineinä aikansa palvelleiksi, vaikka osa hänen totaaliselle sodalle asettamistaan ehdoista olivat peräisin juuri Clausewitzilta.[9] Joka tapauksessa Ludendorff näki menneen ajan ihanteen ”kunniallisesta sodasta” vanhentuneena. Sota ei enää ollut clausewitzilaisittain jatkoa politiikalle, vaan politiikan tuli nyt palvella sotaa.[10]

Ludendorffin mukaan ensimmäinen maailmansota erosi menneestä sillä tavoin, että enää eivät taistelleet pelkästään armeijat, vaan sota vaikutti sitä käyvien kansojen jokaiseen jäseneen. Sotaa siis kävivät kansakunnat kokonaisuuksina sodan jokaisella tasolla. Tulevan totaalisen sodan vaatimuksiksi tulivat näin talouden ja siviiliväestön osallistuminen armeijoiden lisäksi. Siviiliväestön tahtoa tuli muokata propagandan keinoin ja politiikan kokonaisuutena[11] tuli palvella sodankäynnin päämääriä.[10] Ludendorff esitti myös, että sotaa johtaisi yksi henkilö, mieluiten sotilas, joka osaisi integroida totaalisen sodankäynnin mukanaan tuomat edut. Niin ikään Ludendorffin mukaan oli tärkeää, että totaalinen sota aloitettaisiin hyvissä ajoin ennen varsinaista sodan julistusta.[9]

On olemassa myös toinen, selvempi ero vuoteen 1914. Sotivat kansakunnat ovat mukana kokonaisuuksina, eivät pelkästään sotilaat, vaan koko kansa, miehet, naiset ja lapset. Rintamat ovat kaikkialla. Juoksuhautoja kaivetaan kaupunkeihin ja niiden kaduille. Jokainen kylä on linnoitettu. Jokainen tie on suljettu. Etulinja kulkee tehtaiden halki. Työläiset ovat aseistautuneet erilaisilla aseilla, mutta samalla rohkeudella. Nämä ovat ne suuret ja merkitsevät erot siitä, minkä moni meistä koki taistelussa neljännesvuosisata sitten.
Ote Winston Churchillin puheesta The Few, jonka hän piti Britannian parlamentissa 20. elokuuta 1940.[12]

Teoksessaan Das Zeitalter des totalen Kriegs, 1861–1945 (1999) saksalainen sotahistorioitsija Stig Förster tunnisti neljä totaalisen sodan elementtiä ilmentymineen: [13]

1. Totaaliset tavoitteet: Vastustajan ehdoton antautuminen, vastustajan valtion tai -kansakunnan täydellinen alistaminen, tuhoamisen periaate.
2. Totaaliset keinot: Piittaamattomuus kansainvälisestä lainsäädännöstä sekä tavanomaisista moraalisista velvoitteista, kaikkien sotilaallisten keinojen vastuuton käyttö vastustajaa kohtaan.
3. Totaalinen mobilisointi: Valtion, yhteiskunnan ja talouden voimavarojen alistaminen ainoastaan sodankäyntiä varten.
4. Totaalinen kontrolli: Kaiken julkisen ja yksityisen elämän keskitetty organisointi ja tavoitteellinen ohjaus sodankäynnin nimissä.

Kaikki neljä kohtaa ilmentävät sotilaan ja siviilin välillä olevan eron heikkenemistä. Siviiliväestöstä muodostuu sodankäynnille olennainen selkäranka, näin samalla heistä tulee myös sodankäynnin kohde.[13]

• Absoluuttinen sodankäynti
• Defaitismi
• Kotirintama

• David Avrom Bell: The First Total War. Houghton Mifflin Harcourt, 2007. ISBN 0618349650.
• Giuseppe Caforio: Handbook of the Sociology of the Military. Springer, 2003. ISBN 0306472953.
• Roger Chickering, Stig Förster, Bernd Greiner: A World at Total War. Cambridge University Press, 2005. ISBN 0521834325.
• Clausewitz, Karl von: Sodankäynnistä. (Vom Kriege, 1832.) Käsikirjaksi muokanneet ja selittävällä jälkisanalla varustaneet Wolfgang Pickert ja Wilhelm Ritter von Schramm. Suomentanut Heikki Eskelinen. Helsinki: Art House, 1998. ISBN 951-884-227-2.
• Anja V. Hartmann, Beatrice Heuser: War, Peace and World Orders in European History. Routledge, 2001. ISBN 0203471695.
• Jeffrey Verhey: The spirit of 1914. Cambridge University Press, 2000. ISBN 0521771374.

Viitteet

1. A World at Total War s.1–10
2. Cristopher Bassford: Clausewitz and His Works. Viitattu 27.5.2010
3. Caforio s. 421–422
4. Bell s. 3–8
5. Perry, Marvin: World War II in Europe: A Concise History, s. 138, 225, 283–286. Cengage Learning. ISBN 1285401794.
6. Social Studies School Service: World War II, s. S46–S51. Social Studies, 2005. ISBN 1560042095.
7. N. Dreisziger: Mobilization for Total War: The Canadian, American and British Experience 1914–1918, 1939–1945, s. 3–9. Wilfrid Laurier University Press, 1981. ISBN 0889201099.
8. Clausewitz s.15–23
9. Hartmann, Heuser (Robert T. Foley) s.214–220
10. Verhey s.187
11. "Die Gesamtpolitik"
12. Winston Churchill: The Few (Arkistoitu – Internet Archive). Alkuperäinen teksti: There is another more obvious difference from 1914. The whole of the warring nations are engaged, not only soldiers, but the entire population, men, women, and children. The fronts are everywhere. The trenches are dug in the towns and streets. Every village is fortified. Every road is barred. The front line runs through the factories. The workmen are soldiers with different weapons but the same courage. These are great and distinctive changes from what many of us saw in the struggle of a quarter of a century ago. The Churchill Centre. Viitattu 4.7.2014
13. A World at Total War s. 56

Sota

Aikakaudet	Sotatoimialueet	Aseet	Sodankäynnin tasot	Taistelevat aselajit	Tukevat aselajit	Luetteloita	Yleistä
Esihistoria Antiikki Keskiaika Uusi aika Teollistunut aika Nykyaika Postmoderni	Avaruus Ilmasota Informaatio Maasota Merisota Kotirintama	ABC Elektroninen Ilmavoimat Maavoimat Merivoimat Psykologinen	Strategia Operaatiotaito Taktiikka Taistelutekniikka	Ilmavoimat Jalkaväki Laivasto Merijalkaväki Panssarijoukot Ratsuväki	Huolto Ilmatorjunta Pioneeri Tykistö Viesti	Kenraalit Piiritykset Operaatiot Sisällissodat Sodat Sotarikokset Taistelut Vapaus-itsenäisyyssodat	Sodankäynti Sotahistoria Taistelu Piiritys Propaganda Rauha Pasifismi