Torsåsin kunta

Torsåsin kunta (ruots. Torsås kommun) on Kalmarin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Torsås.[3]

Torsåsin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Kalmarin lääni
Maakunta Småland
Keskustaajama Torsås
Kuntakoodi 0834
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 468,35 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 7 113
 – Väestötiheys 15,2 as./km²









Torsåsin kunnan alueella sijainneet pitäjät.

Kunnan maapinta-ala on 468,35 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 7 113 henkeä (31.12.2021).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 58,54 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 12,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Uusien kunnallislakien astuessa voimaan vuonna 1863 alueelle perustettiin Torsåsin ja Söderåkran maalaiskunnat samannimisiin pitäjiin. Söderåkrassa sijaitsi Bergkvaran alakauppapaikka (ruots. lydköping), joka ei halunnut erota omaksi kauppalakseen, vaan oli epäitsenäinen kauppala (ruots. municipalköping) vuoteen 1890 asti. Torsåsin kunnasta erotettiin vuonna 1870 Gullabo omaksi kunnakseen.

Vuonna 1916 Torsåsiin perustettiin Torsåsin taajaväkinen yhdyskunta, ja Söderåkraan kuulunut Bergkvara muutettiin vuonna 1921 taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Kun nykyaikainen taajamakäsite otettiin käyttöön vuonna 1950, niin Torsås oli Torsåsin kunnan ainoa taajama 1 088:lla asukkaallaan, Gullabon kunnassa ei ollut taajamia ja Söderåkrassa sijaitsivat Bergkvaran, Söderåkran ja Gökalundin taajamat, joissa kussakin oli noin 500 asukasta.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Gullabon maalaiskunta liitettiin takaisin Torsåsin maalaiskuntaan. Söderåkran rajoja ei uudistuksessa muutettu. Bergkvaran taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin vuonna 1955 ja Torsås vuonna 1956. Gullabo laskettiin taajamaksi vuonna 1965, jolloin siellä oli 232 asukasta.

Vuonna 1971 Söderåkra liitettiin Torsåsin kuntaan, jonka keskustaajama oli Torsås. Torsåsin taajamassa oli vuonna 1970 1 289 asukasta, kun taas Bergkvarassa (mukaan lukien sen kanssa vuonna 1960 kasvanut Gökalund) oli 904 ja Söderåkran taajamassa 592 asukasta.

Väestönkehitys
Torsåsin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 10 050
1955
  
 9 601
1960
  
 8 749
1965
  
 8 133
1970
  
 7 574
1975
  
 7 670
1980
  
 7 923
1985
  
 7 870
1990
  
 7 873
1995
  
 7 852
2000
  
 7 468
2005
  
 7 240
2010
  
 6 962
2015
  
 6 943
2020
  
 7 149
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]		  %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 686 9,9
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 81 1,2
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 303 4,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 5 873 84,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 36 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 35 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,4 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 170 975 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 97 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 18,2 %
  • 18–64-vuotiaat: 56,8 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 25,0 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 8,6 7,7
  jalostus 40,1 31,4
  palvelut 48,7 58,7
  tuntematon 2,6 2,3
  Työpaikkoja ja työllisiä 2 578 3 045
  työpaikkaomavaraisuus 84,7

Taajamat

Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 53,1 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 262 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Torsås1 848
2Bergkvara940
3Söderåkra912

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

  • Gullabo

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

  • Bidalite
  • Brömsebro (norra delen)
  • Djursvik
  • Enebacken
  • Gullabo
  • Kvilla
  • Sloalycke norra
  • Trankvill + Davidsmåla

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

  • Påboda (norra delen)

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Torsåsin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[20]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 7 7 8 7 8 5 6 5 4 4 4 4 3 3 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 17 16 14 15 13 14 15 12 13 11 9 11 10 8 {{{c2022}}}
  Liberaalit 2 2 2 2 3 2 2 1 1 1 1 1 2 2 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 2 2 2 2 2 2 3 1 3 3 2 2 1 2 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 2 2 3 2 2 1 1 1 0 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 13 13 15 15 15 15 12 12 10 13 10 12 11 11 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 0 0 0 0 0 1 1 1 2 1 1 1 1 1 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 6 7 {{{sd2022}}}
  Muut 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 7 2 0 1 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[21] 41 41 41 41 41 41 41 35 35 35 35 35 35 35 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit
Kartta Torsåsin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Gullabon piiri
  • Söderåkran piiri
  • Torsåsin piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]

  • Gullabo
  • Torsås
  • Söderåkra

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Gullabo
  • Söderåkra
  • Söderåkra norra kbfd
  • Söderåkra södra kbfd
  • Torsås

Kirkot
  • Bergkvaran kappeli
    Bergkvaran kappeli
  • Gullabon kirkko
    Gullabon kirkko
  • Söderåkran kirkko
    Söderåkran kirkko
  • Torsåsin kirkko
    Torsåsin kirkko

Lähteet
  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2022. (ruotsiksi)
  3. Torsås Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2022. (ruotsiksi)
  21. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  22. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  23. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Kalmarin läänin kunnat
    Borgholmin kunta • Emmabodan kunta • Hultsfredin kunta • Högsbyn kunta • Kalmarin kunta • Mönsteråsin kunta • Mörbylångan kunta • Nybron kunta • Oskarshamnin kunta • Torsåsin kunta • Vimmerbyn kunta • Västervikin kunta
    Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.