Torinon papyrus
Torinon papyrus (myös Torinon kaanon tai Torinon kuningasluettelo) on hieraattisilla hieroglyfeillä kirjoitettu papyrus. Se laadittiin mahdollisesti Ramses II:n hallituskauden aikana. Papyrus on saanut nimensä Torinon egyptiläisestä museosta, jossa sitä säilytetään nykyään. Papyruksen löysi Bernardino Drovetti Theban nekropoliista vuonna 1822. Tuolloin papyrus oli ilmeisesti melko hyvässä kunnossa, mutta sen siirtyessä Torinon museon kokoelmiin se oli hajonnut jo yli 160 osaan. Nykyään se on 170 cm pitkä ja 41 cm leveä.
Torinon papyruksen merkitystä ei aiemmin tiedetty, kunnes Jean-François Champollion aloitti sen tutkimisen. Vaikka hän sai kappaleet järjesteltyä, oli papyrus huonon kuntonsa takia hyvin puutteellinen. Papyruksesta on saatu kuitenkin luettua huomattavasti tietoa. Pääosa siitä on luetteloa ihmisten ja instituutioiden nimistä sekä näiden verotiedoista. Mielenkiintoisin osa papyruksesta on kuitenkin sen kääntöpuolella. Siellä on listattuna mm. jumalia, esi-isien henkiä sekä myyttisiä ja todellisia kuninkaita hallitusaikoineen. Papyruksen alku ja loppu on kuitenkin tuhoutunut, joten se kattaa vain osan kuninkaista. Papyruksessa on mahdollisesti ollut johdanto, joka on nykyisin kadonnut. Loppuosa on katkennut 17. dynastian ajalta, joten sen tarkkaa laatimisajankohtaa ei voida tietää.
Koska kuningasluettelon alkuperästä ei ole tietoa, ei voida tietää, oliko luettelo sen kirjoittaman kirjurin itse laatima vai pelkkä kopio jo valmiista luettelosta. Luettelon kirjoittaminen veroraportin kääntöpuolelle on myös erikoista, sillä yleensä asiakirjat kirjoitettiin puhtaalle papyrukselle.
Torinon papyrus on merkittävä myös siksi, että se luettelee kaikki hallinneet kuninkaat. Monet faaraot (mm. Seti I ja Ramses II) laativat luetteloita "esi-isistään". Näillä luetteloilla oli kuitenkin enemmänkin poliittinen merkitys, sillä niihin valittiin vain vahvat ja kuuluisat kuninkaat ja vähemmän merkittävät tai muuten "epämieluisat" jätettiin kokonaan pois (mm. Akhenaten ja Tutankhamon). Torinon papyruksessa on mainittu jopa hyksokuninkaat, joita yleisesti vihattiin muinaisessa Egyptissä. Papyrus eroaa muista luetteloista myös siten, että siinä kuninkaat on ryhmitelty ja heidän hallitusaikansa on mainittu. Ryhmittely perustuu kuninkaiden hallituskaupunkeihin, eivätkä ryhmät vastaa Manethon käyttämiä dynastioita. Hallitusajat on ajoittain mainittu jopa kuukausien ja päivien tarkkuudella. 1. ja 2. dynastian kuninkaille on tosin annettu niin pitkiä hallitusaikoja, että ne tuskin pitävät paikkaansa.
Torinon papyrus on huonosta kunnostaan huolimatta yksi tärkeimmistä lähteistä muinaisen Egyptin kronologiaa tutkittaessa.