Topeliuksenkatu

Topeliuksenkatu (ruots. Topeliusgatan) on noin 1,6 kilometrin pituinen katu Helsingin Taka-Töölössä, pohjoisimmalta osaltaan Meilahdessa. Se johtaa Runebergin­kadun mutkasta Töölöntorin länsi­laidalta Töölön tulliin, jossa se päättyy Mannerheimin­tien varteen. Katu on nimetty kirjailija Zachris Topeliuksen mukaan.[1]

Topeliuksen­katu
Topeliusgatan

Topeliuksenkatu Töölöntorin kulmalta nähtynä.
Maa  Suomi
Tieluokka katu
Pituus 1,6 km
Alkupiste Töölöntori
Reitti Nordenskiöldin aukio (0,7 km)
Päätepiste Mannerheimintie (1,6 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku pääosin kaksi- ja kolmekaistainen

Kohteita Topeliuksenkadun varrella
Töölön kirkko (Hilding Ekelund, 1930).
Topeliuksenkadun keskiosaa nähtynä Eino Leinon kadun risteyksestä etelään. Oikealla Topeliuksen puisto.
Erik Kråkströmin suunnittelema Topeliuksen­katu 16:n rakennus, jossa Svenska social- och kommunalhögskolan toimi vuosina 1964–2009. Rakennus purettiin vuonna 2020.
Topeliuksenkadun pohjoispää nähtynä Mannerheimintien risteyksestä. Vasemmalla Shellin huoltoasema, Auratalo ja Töölön urheilutalo, oikealla Helsingin yliopiston Meilahden kampuksen rakennuksia.

Topeliuksenkadun eteläosa kulkee Topeliuksen puiston ohi sen itäreunaa pitkin. Kadun läntinen eli puiston puoleinen jalkakäytävä on puurivin reunustama. Sibeliuksenkatu jakaa puiston kahtia. Puiston eteläpäässä on Töölön kirkko ja pohjoispäässä Töölön kirjasto. Tällä osuudella kadun itäpuolella on useiden asuintalojen lisäksi myös Töölön sairaala.

Suunnilleen puolivälissään katu kulkee Nordenskiöldin aukion poikki. Tältä aukiolta johtavat Mechelininkatu lounaaseen ja Nordenskiöldinkatu koilliseen. Aukion poikki kulkee Linnankoskenkatu itä–länsisuunnassa.

Topeliuksenkadun varrella sijaitsi myös Svenska social- och kommunalhögskolanin rakennus vuosina 1964–2020,[2] Folkhälsanin päärakennus[3] sekä Stenbäckinkadun kulmassa vuonna 1917 valmistunut koulurakennus, jossa toimii ruotsinkielinen ala-asteen koulu, Zacharias Topeliusskolan.[4]

Kadun pohjoisosan varrella Topeliuksenkadun, Haartmaninkadun ja Tukholmankadun välisessä kolmionmuotoisessa korttelissa on muun muassa Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opetustiloja, jotka kuuluvat Meilahden kampukseen, sekä Huslabin Tullinpuomin laboratorio[5] ja Työterveyslaitoksen päätoimipiste.[6] Samalla osuudella Topeliuksen­kadun toisella puolella ovat virastotalo, jossa siinäkin on Työterveys­laitoksen tiloja, SVUL:n 1960-luvulla rakennuttama[7] Töölön urheilutalo, jossa on muun muassa uimahalli[8], sekä sen pohjoispuolella 11-kerroksinen liiketalo, Auratalo, jossa nykyisin toimii Scandic-hotelli Meilahti. Topeliuksen­kadun, Tukholmankadun ja Mannerheimintien välisellä kolmion­muotoisella alueella on Shellin huoltoasema.

Liikenne

Topeliuksenkatua pitkin kulkevat useat bussilinjat, joilla on päätepysäkkinsä Kampin keskuksen läheisyydessä tai jotka kulkevat sen ohi. Nämä liikennöivät kanta­kaupungista muun muassa Haagaan, Konalaan ja Kannelmäkeen.

Suunnitelmissa on rakentaa Topeliuksen­kadulle raitiotie­linja, jota pitkin kulkisi keskustasta Töölön kautta Pasilaan johtava linja 2.[9]

Poikkikadut ja risteykset etelästä pohjoiseen
  • Runeberginkatu; samasta risteyksestä Töölöntorin kulmassa johtaa myös Tykistönkatu itään
  • Sibeliuksenkatu
  • Eino Leinon katu (itään)
  • Humalistonkatu
  • Nordenskiöldin aukio, josta johtavat Mechelininkatu lounaaseen ja Nordenskiöldinkatu koilliseen ja jonka poikki itä–länsisuunnassa kulkee Linnankoskenkatu
  • Mikael Lybeckin katu
  • Tavaststjernankatu; tämän ja Mikael Lybeckin kadun välissä on pitkänomainen ja kapea Kirjailijanpuisto
  • Stenbäckinkatu, jolle välittömästi risteyksen itäpuolella päättyy myös Messeniuksenkatu
  • Haartmaninkatu (luoteeseen)
  • Tukholmankatu
  • Mannerheimintie

Historia

Topeliuksenkatu merkittiin Töölön asemakaavaan vuonna 1906, ja sai tällöin nykyisen nimensä.[1]

Stenrothin talo, Topeliuksenkatu 7 vuonna 1938. Vasemmassa laidassa hänen niin ikään rakennuttamansa kerrostalo Topeliuksenkatu 9. Helsingin kaupungin­museon kuvakokoelmista.
Sama paikka nykyään: Topeliuksen­kadun ja Sibeliuksenkadun nykyinen kulmatalo.

Ensimmäiset kerrostalot Topeliuksen­kadun varrelle rakennutti senaattori Otto Stenroth vuonna 1911. Hän rakennutti itselleen Topeliuksen- ja silloisen Kammion­kadun (nykyisen Sibeliuksen­kadun) kulmaan Lars Sonckin suunnitteleman palatsimaisen asuinrakennuksen sekä sen viereen, osoitteeseen Topeliuksenkatu 9, von Essenin, Kallion ja Kekäläisen suunnitteleman jugendtyylisen kerrostalon.[10] Näistä ensinmainitun hän myöhemmin testamenttasi Kauppakorkeakoululle, mutta se purettiin ja vuonna 1952 paikalle valmistui moderni kerrostalo.[11] Viereinen talo Topeliuksen­katu 9:ssä sen sijaan on edelleen jäljellä. Siinä on aikojen kuluessa asunut useita tunnettuja henkilöitä kuten pakinoitsija ja kirjailija Guss Mattsson, monia kunnan­vaakunoita suunnitellut Gustaf von Numers ja kielitieteilijä Terho Itkonen.[10]

Muut asuinrakennukset Topeliuksenkadun varrelle rakennettiin etupäässä 1920- ja 1930-luvulla, osittain myöhemminkin.[12] Itse katukin valmistui kokonaisuudessaan vasta 1930-luvulla.[13]

Kun Meilahden asemakaava vuonna 1925 vahvistettiin, Topeliuksenkatua jatkettiin silloiselle Munkkiniemen­kadulle, nykyiselle Tukholman­kadulle, nykyistä Haartmanin­katua pitkin. Tämä jatke muutettiin kuitenkin vuonna 1939 Huopalahden­kaduksi, ja samalla aikaisempi samanniminen katu muutettiin Topeliuksen­kadun jatkeeksi. Haartmaninkatu sai nykyisen nimensä vuonna 1954.[14]

Lähteet
  1. Helsingin kadunnimet, s. 51, 141. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1981. ISBN 951-771-220-0. Teoksen verkkoversio.
  2. Hackzell, Kaija – Toppari, Kirsti: ”Korkeakoulu koivujen keskellä”, Töölöntullin molemmin puolin, s. 145. Helsingin Sanomat, 1997. ISBN 951-97555-1-9.
  3. Tietoa Folkhälsanista: Folkhälsanin päärakennus Topeliuksenkadulla Folkhälsan. Arkistoitu 25.9.2016. Viitattu 24.9.2016.
  4. Zacharias Topeliusskolan Helsingin kaupunki. Viitattu 24.9.2016. (ruotsiksi)
  5. Tullinpuomin laboratiorio avataan 2.11. 27.10.2015. HUS. Arkistoitu 27.9.2016. Viitattu 24.9.2016.
  6. Työterveyslaitoksen toimipisteet ttl.fi. Arkistoitu 27.9.2016. Viitattu 24.9.2016.
  7. Hackzell, Kaija – Toppari, Kirsti: ”Ensin oli lastenmaja”, Töölöntullin molemmin puolin, s. 212. Helsingin Sanomat, 1997. ISBN 951-97555-1-9.
  8. Töölön uimahalli Urheiluhallit Oy. Viitattu 24.9.2016.
  9. Raitioliikenteen linjastosuunnitelma, s. 24–27. Helsingin seudun liikenne HSL, 2014. Teoksen verkkoversio.
  10. Hackzell, Kaija – Toppari, Kirsti: ”Senaattorin patriisitalo”, Töölöntullin molemmin puolin, s. 65–67. Helsingin Sanomat, 1997. ISBN 951-97555-1-9.
  11. Manninen, Antti: Puretut talot: 100 tarinaa Helsingistä, s. 149. Helsingin Sanomat, 2004. ISBN 952-5557-00-6.
  12. Funktionalistinen kaupunkirakentaminen Taka-Töölössä (Sivut 46 (kartta), 50, 53) saunalahti.fi. Viitattu 24.9.2016.
  13. Hackzell, Kaija – Toppari, Kirsti: ”Senaattorin patriisitalo”, Töölöntullin molemmin puolin, s. 149–155. Helsingin Sanomat, 1997. ISBN 951-97555-1-9.
  14. Helsingin kadunnimet, s. 97. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1981. ISBN 951-771-220-0. Teoksen verkkoversio.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.