Toomemägi

Venäjän keisari Paavali I lahjoitti Toomemäen alueen Tarton yliopistolle. Se oli aiemmin ollut karjan laidunnusaluetta.[2] Alue on saanut nimensä mäelle rakennetuista Tarton tuomiokirkosta ja piispanlinnasta. Alue on todennäköisesti ollut asuttuna jo nuoremmalla kivikaudella. Vuonna 1708 venäläiset tuhosivat alueelta lähes kaikki keskiaikaiset linnoitteet. Nykyisin paikka on Tarton omaleimaisin puisto, jossa on yliopiston maineikkaimmille opiskelijoilleen ja opettajilleen pystyttämät muistomerkkejä. Puiston puusto koostuu vaahteroista, lehmuksista ja jalavista.

Tarton tuomiokirkko oli aikanaan koko Baltian merkittävimpiä goottilaistyylisiä tiilirakennuksia. Sen rakentaminen aloitettiin ilmeisesti 1200-luvun puolivälissä; tiilikirkkoa laajennettiin 1300-luvulla. Kirkon kuoriosaa laajennettiin 1400-luvun jälkipuoliskolla; samalla länsipäätyyn lisättiin kaksoistornit[3] ja muuri[4].

Kirkko jäi käytöstä uskonpuhdistuksen myötä, ja se raunioitui Liivinmaan sodassa tulipalossa vuonna 1624. Vuosina 1804–1807 Tarton yliopiston arkkitehti J. W. Krause suunnitteli kirkon kuoriosan yliopiston pääkirjastoksi. Kirjasto muutti vuonna 1982 uuteen kirjastotaloon, ja nykyään tiloissa on Tarton yliopiston museo. Tornit on kunnostettu näköalapaikaksi, jotka ovat yleisölle avoinna kesäkausina. Raunioissa järjestetään kesäisin teatteriesityksiä ja konsertteja.[3][4]

Tuomiokirkon vieressä on Kristjan Jaak Petersonin (1801–1822) patsas.[5] Riiassa syntynyt Peterson ehti lyhyen elämänsä aikana luoda vironkielisen kirjallisuuden perustan. Lisäksi hän käänsi viroksi maailman runouden klassikoita ja käänsi myös ruotsista saksaksi Christfried Gananderin Mythologia Fennican.[6]

Toinen muistomerkki Toomemäellä on K. E. von Baerin patsas[7]. Keski-Virossa syntynyt baltiansaksalainen von Baer (1792–1876) oli 1800-luvun monipuolisimpia luonnontieteilijöitä ja Tarton yliopiston tunnetuimpia kasvatteja ja professoreita.[8] Mäellä on myös Johan Skytten muistomerkki[9].

Toomemäen lounaislaidalla sijaitsee Tarton tähtitorni (J. W. Krause, 1805). Se rakennettiin entisen bastionin päälle. Vuonna 1825 valmistui uusi, kääntyvä torni. Lisäksi Toomemäellä on Vanha anatomianlaitos eli Vana anatoomikum (J. W. Krause, 1805), korkeimman oikeuden rakennus, kahvilakäytössä oleva rotunda[10] sekä vanha klinikka[2].

Toomemäelle johtaa katujen kaksi siltaa: niin sanotut Enkelinsilta ja Pirunsilta. Niistä etenkin vuonna 1838 valmistunut Enkelinsilta on suosittu nähtävyys. Toomemäen toisella puolella sijaitseva vaatimattomampi Pirunsilta on rakennettu 1913 Romanovien hallitsijasuvun 300-vuotisjuhlien kunniaksi.[11]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Toomemägi Wikimedia Commonsissa

• Toomemäe 360° aeropanoraam / aerofoto.