Tommi Paakkolanvaara

Paakkolanvaara on Kempeleen Kiekko-Kettujen kasvatti. Hän pelasi myöhemmät juniorivuotensa kuitenkin Oulun Kärpissä, joissa Paakkolanvaara voitti B-nuorten Suomenmestaruuden vuonna 2000. Hän debytoi Kärppien SM-liigajoukkueessa kaudella 2002–2003, jolloin Paakkolanvaara sai siellä tililleen kuusi runkosarjaottelua. Myös kauden 2003–2004 hän pelasi vielä suurimmaksi osaksi A-nuorissa. Paakkolanvaara oli Kärppien paras pistemies ja syöttäjä tehoilla 20+26=46, joilla hän jakoi koko A-nuorten SM-liigan pistepörssin kolmannen sijan. Paakkolanvaara jakoi myös koko sarjan tehotilaston voiton joukkuetoverinsa Juhamatti Aaltosen kanssa lukemalla +34. Hän pelasi kauden aikana SM-liigassa yhdeksän runkosarja- sekä yhden playoff-ottelun, joka oikeutti Paakkolanvaaran voittamaan kauden päätteeksi Suomenmestaruuden.[3]

Kaudeksi 2004–2005 Paakkolanvaara siirtyi Mestis-joukkue Kajaanin Hokkiin.[4] Hän pelasi siellä väkevän syyskauden, mutta nousi kauden mittaan Kärppien vahvuuteen paikattuaan siellä loukkaantumisia. Tammikuun 2005 lopulla Paakkolanvaara siirtyi loppukaudeksi kokonaan Kärppien vahvuuteen.[5] Hän teki SM-liigan tulokaskautensa aikana kaikkiaan 27 runkosarja- ja kuudessa playoff-ottelussa tehot 1+2=3. Jäähyminuutteja ei kertynyt yhtään. Paakkolanvaaran liigauran avausmaali syntyi 2. joulukuuta 2004 vieraissa Porin Ässiä vastaan.[6] Hän voitti kauden päätteeksi Suomenmestaruuden.[3]

Kausi 2005–2006 oli Paakkolanvaaralle ensimmäinen kokonainen SM-liigassa ja hän teki kauden kaikissa 56 runkosarjaottelussa tehot 9+6=15 sekä 11 playoff-ottelussa yhden syöttöpisteen. Pelejä kertyi myös Euroopan seurajoukkueiden mestaruusturnauksessa. Pääasiassa Kärppien nelossentterinä pelannut Paakkolanvaara voitti kauden päätteeksi SM-pronssia. Lokakuussa 2005 hän teki peräti nelivuotisen jatkosopimuksen joukkueen kanssa.[7] Myös kaudella 2006–2007 Paakkolanvaara pelasi pääasiassa Kärppien nelossentterinä. Sormivamma piti hänet muutaman viikon sivussa tammi- ja helmikuussa 2007,[8] mutta Paakkolanvaara ei kuitenkaan kerännyt 45 pelaamassaan runkosarjaottelussa ainuttakaan jäähyminuuttia. Kevään 2007 pudotuspeleissä hän sai yhden kahden minuutin jäähyn lauottuaan kiekon katsomoon. Paakkolanvaara voitti kauden päätteeksi Suomenmestaruuden ja hänet palkittiin SM-liigan herrasmiespelaajana Raimo Kilpiö -palkinnolla.[3] Paakkolanvaaran valinta tuli myös hieman yllätyksenä, sillä palkinto menee usein varsinaisille tähtipelaajille.[9]

Kaudella 2007–2008 Paakkolanvaara teki SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 13+13=26. Hän pelasi kauden aikana myös Euroopan seurajoukkueiden mestaruusturnauksessa. Kevään 2008 pudotuspeleissä Paakkolanvaara kuului Kärppien suurimpiin tasonnostajiin ja teki 15 ottelussa tehot 3+4=7. Myös hänen roolinsa kasvoi, kun kolmossentteri Kalle Sahlstedt loukkaantui.[10] Kauden 2008–2009 päätteeksi Paakkolanvaara voitti SM-hopeaa.[3] Hän edusti Kärppiä kauden aikana myös Mestarien liigassa.

Paakkolanvaara jatkoi kaudella 2009–2010 uraansa kaksivuotisella sopimuksella Pelicansissa.[11] Vaikeat selkävaivat päättivät hänen ensimmäisen sopimuskautensa kuitenkin 32 runkosarjaottelun jälkeen. Paakkolanvaara ei kerännyt niissä ainuttakaan jäähyminuuttia. Huhtikuussa 2011 hän teki kaksivuotisen jatkosopimuksen Pelicansin kanssa.[12] Kauden 2011–2012 päätteeksi Paakkolanvaara voitti SM-hopeaa. Kaudella 2012–2013 hän nousi Pelicansin kapteeniksi.[2] Maaliskuussa 2013 Paakkolanvaara teki taas kaksivuotisen jatkosopimuksen joukkueen kanssa.[13]

Kahden Pelicansin kapteenina viettämänsä vuoden jälkeen Paakkolanvaara jatkaa kaudella 2014–2015 joukkueen varakapteenina. Hän oli tehoilla 13+11=24 joukkueen paras maalintekijä ja kolmanneksi paras pistemies, kunnes Paakkolanvaara siirtyi tammikuussa 2015 loppukaudeksi Sveitsin National League A:n HC Luganoon.[14] Kaudeksi 2015–2016 hän siirtyi jatkamaan uraansa Ruotsin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle HockeyAllsvenskanin Leksands IF:ään.[15] Paakkolanvaara nousi joukkueen varakapteeniksi. Hän jakoi koko kevään 2016 nousukarsintojen tehotilaston voiton BIK Karlskogan Erik Thorellin kanssa lukemalla +5. Leksand nousi kauden päätteeksi SHL:ään.[3]

Paakkolanvaara ehti pelata kaudella 2016–2017 kahdeksan ottelua ilman tehopisteitä, kunnes Leksand purki hänen sopimuksensa marraskuussa 2016.[16] Noin viikkoa myöhemmin Paakkolanvaara palasi Suomeen ja siirtyi loppukauden sopimuksella Porin Ässien riveihin.[17] Kauden 2017–2018 hän aloitti ottelukohtaisella sopimuksella III-divisioonajoukkue Iitti Hockeyssa,[18] jota valmensi Paakkolanvaaran kanssa Pelicansissa pelanneet Jan Latvala ja Toni Koivunen. Lisäksi hänen Pelicans-aikainen joukkuetoverinsa Teemu Rinkinen pelasi siellä. Paakkolanvaara pelasi Iitissä vain yhden ottelun, kunnes Paakkolanvaara siirtyi lokakuussa 2017 loppukauden sopimuksella Ranskan Ligue Magnusin Scorpions de Mulhouseen.[19] Hän oli pudotuspeleissä joukkueen paras pistemies ja syöttäjä tehoilla 1+6=7. Kaudeksi 2018–2019 Paakkolanvaara palasi vuoden mittaisella sopimuksella Iitti Hockeyn riveihin.[3]

Paakkolanvaara on pelannut Suomen A-maajoukkuessa kolme ottelua Euro Hockey Tour -tasolla syksyn 2009 Czech Hockey Gamesissa. Hänen ensimmäinen A-maaottelunsa oli turnauksen 3. syyskuuta 2009 pelattu avausottelu Karlovy Varyssa isäntäjoukkue Tšekkiä vastaan.[20] Paakkolanvaara on pelannut myös yhden poikien maaottelun.[3]