Tomi Kontio

Tomi Kalevi Kontio (s. 16. helmikuuta 1966 Helsinki)[1][2] on suomalainen kirjailija, kolumnisti ja runoilija. Hänen tuotantonsa sisältää runoja, laulutekstejä (mm. Kelpo Pojat[3]), proosaa ja nuortenkirjoja.

Tomi Kontio Turun kirjamessuilla 2009.

Vuonna 1993 Kontio sai J. H. Erkon palkinnon esikoisteoksestaan Tanssisalitaivaan alla. Vuonna 2000 hänen teoksensa Keväällä isä sai siivet sai Finlandia Junior -palkinnon. Teokselle myönnettiin myös Lasten LukuVarkaus -palkinto vuonna 2001. Romaani kuuluu trilogiaan, jonka kaksi muuta osaa ovat Austraasian viimeiset lapset sekä Maan veli.

Elämä ja ura

Kontio opiskeli Helsingin yliopistossa kirjallisuustiedettä, filosofiaa ja estetiikkaa.[4] Hän on toiminut myös kolumnistina ja avustanut Nuori Voima -lehdessä. Kontio toimittaa Kirjailija-lehteä yhdessä Markku Kaskelan kanssa.

Kontion runoja on käännetty useille kielille, muun muassa englanniksi, espanjaksi, puolaksi, ruotsiksi, saksaksi, tšekiksi, unkariksi ja viroksi.

Vuonna 1988 Kontio voitti J. H. Erkon kirjoituskilpailun ensimmäisen palkinnon. Hän julkaisi ensimmäiset runonsa valikoimassa Ryhmä 92. Vuonna 1993 ilmestynyt kokoelma Tanssisalitaivaan alla sai J. H. Erkon palkinnon vuoden parhaana esikoisteoksena sekä vuonna 1999 Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon viime vuosien parhaasta esikoisteoksesta. Kontio oli Runeberg-palkintoehdokkaana novellikokoelmalla Säädyttömät (1994) ja romaanilla Uumen (1995).

Kontion ensimmäinen alle kouluikäisille suunnattu teos oli Lehmä, jonka kyljessä oli luukku (2006).[5]

Hänen isänsä oli Orvo Kontio.[6]

Teoksia
  • Tanssisalitaivaan alla. Helsinki: Tammi, 1993. ISBN 951-31-0170-3.
  • Säädyttömät. Helsinki: Tammi, 1994. ISBN 951-31-0420-6.
  • Uumen. Helsinki: Tammi, 1995. ISBN 951-31-0498-2.
  • Lukinkehrä. Helsinki: Tammi, 1996. ISBN 951-31-0847-3.
  • Taivaan latvassa. Helsinki: Tammi, 1998. ISBN 951-31-1278-0.
  • Keväällä isä sai siivet. Helsinki: Tammi, 2000. ISBN 951-31-1947-5.
  • Hermokuume. Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-2370-7.
  • Austraasian viimeiset lapset. Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-2559-9.
  • Vaaksan päässä taivaasta. Helsinki: Teos, 2004. ISBN 951-851-000-8.
  • Maan veli. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-3134-3.
  • Miten puhua miehelle. Helsinki: Kirjapaja, 2005. ISBN 951-607-188-0.
  • Lehmä, jonka kyljessä oli luukku. Helsinki: Teos, 2006. ISBN 951-851-100-4.
  • Kaskela, Markku & Kontio, Tomi (toim.): Kolmen kaupungin kainalossa. Helsinki: Kanneltalo, 2007. ISBN 978-951-96019-7-7.
  • Huoneistossa on eläimiä ja muita kirjoituksia. Helsinki: Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-4030-4.
  • Delta. Helsinki: Teos, 2008. ISBN 978-951-851-129-1.
  • Viidakon kutsu. Helsinki: Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-5042-6.
  • Ilman nimeä olisit valoa. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-382-0.
  • Koira nimeltään Kissa. Kuvitus: Elina Warsta. Helsinki: Teos, 2015[7]. ISBN 978-951-851-578-7.
  • Saattaa, olla. Helsinki: Teos, 2017[8]. ISBN 978-951-851-802-3.
  • Koira nimeltään Kissa tapaa kissan. Kuvitus: Elina Warsta. Helsinki: Teos, 2019. ISBN 978-951-851-981-5.
  • Kansallispuistojen kutsu. Helsinki: Avain, 2020. ISBN 978-952-304-264-3.
  • Koira nimeltään Kissa kaipaa kotia. Kuvitus: Elina Warsta. Helsinki: Teos, 2020. ISBN 978-952-363-080-2.
  • Koira nimeltään Kissa ja joulun ihme. Kuvitus: Elina Warsta. Helsinki: Teos, 2021. ISBN 978-952-363-185-4.
  • Isäni on hipsteri. Kuvitus: Elina Warsta. Helsinki: Teos, 2022. ISBN 978-952-363-226-4.

Käännettyjä
  • Weihnachten in Kontula (kertomus), antologiassa Haefs - Hildebrandt - Missfeldt (toim.): Skandinavische Weihnachtsmärchen, Goldmann Verlag 2005

Palkintoja

Lähteet
  1. Kuka kukin on 2007, Otava 2006
  2. Kontio, Tomi Kirjasampo.fi. Viitattu 3.12.2013.
  3. Tomi Kontio sanoittajana Fono.fi. Viitattu 19.2.2019.
  4. Ritva Hokka-Ahti: Tomi Kontio (Kirjastolehti 1/2001) 2001. Kirjastot.fi-tietokanta: Kirjastot.fi. Arkistoitu 8.6.2008. Viitattu 21.8.2009.
  5. Tomi Kontio Teos. Viitattu 3.12.2013. [vanhentunut linkki]
  6. Kolsi, Eeva-Kaarina: Tomi Kontion lapsuudenkoti 6.3.2008. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 7.1.2014. Viitattu 1.4.2013.
  7. Kevään 2015 kirjat (Sivut 22–23) Teos. Viitattu 3.12.2014.
  8. Teos.fi - Saattaa, olla Teos. Arkistoitu 20.2.2019. Viitattu 19.2.2019.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.