Tomatillo
Tomatillo (Physalis philadelphica, syn. Physalis ixocarpa) on monivuotinen pääasiassa meksikolainen koisokasvi. Se on läheistä sukua lyhtykoisolle ja karviaiskoisolle eli ananaskirsikalle. Etäisempää sukua se on myös merkittäville viljelykasveille kuten tomaatille (Solanum lycopersicum), munakoisolle (Solanum melongena) ja perunalle (Solanum tuberosum). Karviaiskoisosta poiketen tomatillon hedelmää ei syödä sellaisenaan, vaan se valmistetaan aina ruoaksi. Tomatillon nimi on espanjankielinen diminutiivimuoto sanasta tomate, eli se tarkoittaa ”pikkutomaattia”.
Tomatillo | |
---|---|
Vastapoimittuja saksalaisia tomatilloja. |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Solanales |
Heimo: | Koisokasvit Solanaceae |
Suku: | Lyhtykoisot Physalis |
Laji: | philadelphica |
Kaksiosainen nimi | |
Physalis philadelphica |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Tomatillo kasvaa Meksikossa sekä luonnonvaraisena että viljeltynä, ja siitä on runsaasti lajikkeita. Se tunnetaan Meksikossa nimellä vihreä tomaatti (esp. tomate verde). Sitä viljellään vähemmissä määrin myös muualla kautta Amerikan mantereen.[2] Se kasvaa pensasmaiseksi ruohovartiseksi kasviksi ja tuottaa vihreitä, kellertäviä, punaisia tai jopa violetinpunaisia hedelmiä. Kunkin hedelmän suojana on vihreä lyhtyä muistuttava verhiö, joka aukeaa hedelmän kypsyessä. Tuoreen hedelmän tunnistaa pinnan kimmoisuudesta.
Käyttö
Hedelmä on mehevä, täyteläinen, hyvin ohutkuorinen ja sisältää runsaasti hyvin pieniä siemeniä. Koko hedelmä sopii murskattuna kastikkeisiin ja paloiteltuna pataruokiin ja muhennoksiin. Sen käyttö on yleistä meksikolaisessa ja thaimaalaisessa keittiössä. Tuoreet tomatillot säilyvät jääkaapissa pari viikkoa, ja niiden säilyvyyttä voidaan pidentää säilömällä ne suljettuihin muovipusseihin.[3]
Viljely Suomessa
Tomatillo on monivuotinen kasvi, mutta Pohjoismaissa sitä voidaan viljellä puutarhakäyttöön myös yksivuotisena.
Idätys
Voidaan käyttää joko kaupasta ostetun hedelmän siemeniä tai puutarhaliikkeestä ostettuja siemeniä. Sopiva kylvöaika on huhti-toukokuun vaihteessa. Kuhunkin kylvöruukkuun kylvetään 3–4 siementä kylvömultaan, ja ne peitellään ohuesti. 6–8 cm pituiset taimet istutetaan omiin ruukkuihinsa voimakkaaseen kevytsoralla tai hiekalla jatkettuun ruukkukasvimultaan.
Kasvatus
Taimet siirretään ulos hallavaaran jälkeen. Taimen tyveä on hyvä lannoittaa kompostimullalla tai lannalla. Kasvi viihtyy ulkona aurinkoisessa ja tuulelta suojatussa paikassa joko istutettuna tai ruukussa.
Kukinta
Tomatilloon tulee useita painavia hedelmiä, joten varsien tukeminen voi olla tarpeen, etteivät ne taittuisi. Lehtihankoihin kasvavat uudet versot poistetaan sitä mukaa, kun niitä ilmaantuu. Uusia kukkia ja hedelmiä ilmestyy jatkuvasti heinäkuun puolivälistä elokuun loppuun. Hedelmät korjataan mahdollisimman suurina, sillä ne pysyvät taimessa pitkään hyvälaatuisina.
Taimi latvotaan, kun alkaa olla selvää, etteivät uudet hedelmät ehtisi enää kypsyä. Samalla poistetaan pienimmät raakileet, jotta isoimmat ennättävät kypsyä ennen pakkasia.
Kuvia
- Nuori tomatillo
- Kukka
- Vihreitä hedelmiä
Katso myös
Lähteet
- Rönnblom, Eva: Kasvitarha ikkunalla. Suomentanut Vainio, Hannele. Kustannus-Mäkelä Oy, 2003. ISBN 951-882-360-X.
Viitteet
- Physalis philadelphica IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- Tomatillos North Carolina Fruit and Vegetable Shippers Directory. North Carolina Department of Agriculture & Consumer Services. Arkistoitu 17.4.2010.
- Tomatillo: a green sourpuss with a sweet side Los Angeles Times. 14.5.2008.
Aiheesta muualla
- Den virtuella floran: Tomatillo (Physalis philadelphica) (ruotsiksi)
- ITIS: Physalis philadelphica (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Physalis philadelphica (englanniksi)