Toko

Toko (myös TOKO) tarkoittaa koirien tottelevaisuuskoetta ja tottelevaisuuskokeen standardien mukaista tottelevaisuuskoulutusta. Toko on säännelty koiraurheilulaji, eikä se tarkoita samaa kuin arkitottelevaisuuden opettaminen koiralle. Tokokokeessa arvioidaan koiralle opetettujen asioiden hallintaa sekä koiran ja ohjaajan yhteistyötä. Ihanteena on koira, joka suorittaa liikkeet halukkaasti, rodunomaisella nopeudella, täsmällisesti ja ennakoimatta. Tottelevaisuuskokeessa on neljä eri luokkaa, joissa pääsee etenemään koirakon saadessa 1-tuloksen. Tottelevaisuuskokeeseen voi osallistua minkä vain rekisteröidyn koiran kanssa, myös monirotuisen.

Tottelevaisuuskoulutusta voi suositella kaikille koirille rodusta riippumatta. Koulutuksessa on tarkoitus parantaa ja vahvistaa ohjaajan ja koiran välistä yhteistyötä, opettaa koiralle hallittua käyttäytymistä ja ohjaajalle oikeanlaista koirankäsittelytaitoa. Tottelevainen ja iloinen koira on omistajansa hallinnassa yllättävissäkin tilanteissa. Lähes joka paikkakunnalla järjestetään koirien tottelevaisuuskoulutusta, johon ovat tervetulleet kaikki rokotetut, yli 4 kk ikäiset koirat rodusta riippumatta.

Kilpailuihin tähtäävä tottelevaisuuskoulutus aloitetaan usein jo pienenä pentuna ja ensimmäisenä pennulle opetetaan oikea kontakti ohjaajaan. Koirille opetetaan jo myös hyvin varhaisessa vaiheessa korkeampien luokkien liikkeitä, kuten ruutua ja tunnistusnoutoa, jotta niistä saataisiin mahdollisimman varmat ja koiralle stressittömät liikkeet sen siirtyessä ylempiin luokkiin.

Säännöt

Tottelevaisuuskokeessa on neljä kilpailuluokkaa; alokas-, avoin-, voittaja- ja erikoisvoittajaluokka. Luokat lyhennetään ALO, AVO, VOI ja EVL. Alokas- , avoin- ja voittajaluokassa noudatetaan kansallisia sääntöjä, kun taas erikoisvoittajaluokassa on voimassa kulloinkin säädetyt FCI:n kansainväliset tottelevaisuuskoesäännöt.

Kulloinkin voimassa olevat tottelevaisuuskokeiden säännöt voi tilata Suomen Kennelliitosta (SKL) tai ostaa koepaikalta.

Arvosteluluokat ja liikkeet

Alokasluokassa suoritetaan seuraavat liikkeet, joiden suoritustapaa arvioi tuomari.

Liikkeet ovat vanhentuneet, uudet säännöt ovat olleet voimassa 1.8.2015 alkaen.

  • Luoksepäästävyys: Ryhmäliike, jossa koira ja ohjaaja ovat heille osoitetussa paikassa rivissä. Koira on kytkettynä ja istuu tai seisoo ohjaajan vasemmalla puolella, muttei ole käskynalainen. Tuomari lähestyy koiraa edestä ja käsittelee koiraa. Koiran tulee sallia käsittely ollen rauhallinen ja rentoutunut.
  • Paikalla makaaminen (2 minuuttia): Suoritetaan ryhmäliikkeenä. Koirat ovat rivissä, jossa on 3–6 koiraa, noin 3 metrin välein. Ohjaajat käskevät koirat maahan ja poistuvat heille osoitettuun paikkaan noin 20 metrin päähän koirista. Koirien tulee maata rintamasuunnassa. Ajan tultua täyteen ohjaajat palaavat koirien viereen ja käskevät koiran perusasentoon.
  • Seuraaminen kytkettynä: Koiran pitää seurata ohjaajan vasemmalla puolella taluttimen kiristymättä. Tuomari tai liikkeenohjaaja ohjaa koirakkoa antamalla käskyjä kääntyä oikeaan tai vasempaa, tekemään täyskäännöksiä, pysähtymään tai juoksemaan. Pysähdyttäessä koiran tulee istuutua perusasentoon ilman erillistä käskyä. Kaikenlainen poikkeaminen toivotusta ihannesuorituksesta alentaa arvosanaa. Ihanteellisessa seuraamisessa koira pitää yllä kontaktia ohjaajaansa ja työskentelee oikealla etäisyydellä motivoituneesti ja tarkasti.
  • Seuraaminen taluttimetta: Kuten seuraaminen taluttimessa, mutta ilman talutinta.
  • Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: Liike alkaa seuraamisella (noin 10 metriä), jonka jälkeen ohjaaja käskee koiran maahan jatkaen itse kulkuaan (noin 10 metriä) pysähtymättä. Ohjaaja palaa koiran viereen ja käskee sen perusasentoon. Koiran kuuluisi mennä käskyn saatuaan nopeasti ja liikkeensuuntaisesti maahan.
  • Luoksetulo: Ohjaaja jättää koiran istumaan poistuessaan sen luota hänelle osoitettuun paikkaan (noin 15 m) ja kutsuu koiran luokseen perusasentoon tai eteen istumisen kautta vasemmalle sivulleen.
  • Seisominen seuraamisen yhteydessä: Liike alkaa seuraamisella (noin 10 metriä), jonka jälkeen ohjaaja käskee koiran seisomaan jatkaen itse kulkuaan (noin 10 metriä). Ohjaaja palaa koiran viereen ja käskee sen perusasentoon. Koiran olisi tarkoitus pysähtyä käskyn saatuaan nopeasti ja liikkeen suuntaisesti seisomaan.
  • Estehyppy: Ohjaaja käskee koiran hyppäämään esteen yli itsestään poispäin ja käskee koiran seisomaan esteen toisella puolella. Ohjaaja kiertää esteen (kummalta puolelta estettä tahansa) ja asettuu koiran viereen ja käskee sen luvan saatuaan perusasentoon. Esteen korkeuden tulee olla noin koiran säkäkorkeus.
  • Kokonaisvaikutus: Myös koirakon tekemä kokonaisvaikutus arvioidaan. Tuomari kiinnittää huomiota koiran ja ohjaajan yhteistyöhön, sekä siihen, työskenteleekö koira iloisesti ja halukkaasti.

Liikkeet pisteytetään pisteillä 0; 5; 5,5; 6; 6,5; 7; 7,5; 8; 8,5; 9; 9,5 ja 10. Jokaisella liikkeellä on oma kerroin; mitä vaativampi liike, sen suurempi kerroin. Mikäli liikkeellä on suuri kerroin, sen kokonaisvaikutus yhteispisteissä on suurempi, kuin pienikertoimisella liikkeellä. Tokoa voi harrastaa minkärotuinen koira vaan, myös sekarotuinen.

Eteneminen

Avoimessa, voittaja- ja erikoisvoittajaluokassa liikkeet vaikeutuvat asteittain osan liikkeistä korvautuessa toisilla. Koira saa siirtyä ylempään luokkaan saatuaan yhden 1. tuloksen, eli yli 80 % maksimipisteistä. Koiran on siirryttävä seuraavaan luokkaan viimeistään saavutettuaan kolme 1. tulosta alemmassa luokassa. Kolme 1. tulosta saavutettuaan koira saa koulutustunnuksen, ALO-luokan koulutustunnus on TK1, AVO-luokan TK2 ja VOI-luokan TK3. Korkeimman, eli erikoisvoittajaluokan koulutustunnus on TK4, mutta tässä vaiheessa suurin osa koirista saavuttaa samoilla tuloksilla tottelevaisuusvalion arvon.

Koira saa Suomen tottelevaisuusvalion arvon (FIN TVA), kun sillä on kolme ensimmäistä palkintoa tottelevaisuuskokeen erikoisvoittajaluokassa vähintään kahden eri palkintotuomarin arvostelemana, ja laatuarvostelussa virallisessa näyttelyssä vähintään maininta 'hyvä'.

Suomen tottelevaisuusvalio saa Pohjoismaiden tottelevaisuusvalion arvon saatuaan 1. palkinnon erikoisvoittajaluokassa vähintään kahdessa muussa Pohjoismaassa.

Ulkomainen koira saa Suomen tottelevaisuusvalion arvon, kun se on oman maansa tottelevaisuusvalio ja saa yhden erikoisvoittajaluokan 1. palkinnon Suomessa.

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.