Tokion rautatieasema

Japanin ensimmäinen rautatielinja avattiin vuonna 1872 Shinbashin ja Jokohaman välille. Seuraavina vuosikymmeninä rautatieverkko pääkaupungin alueella laajeni nopeasti, mutta Shinbashin ja Uenon välinen osuus oli pitkään rakentamatta. Sen varrelle päätettiin suunnitella keskusrautatieasema, joka toimisi alueen rataverkon keskipisteenä. Uuden linjan suunnittelua valvomaan palkattiin saksalainen insinööri Franz Balzter, joka teki suunnitelman myös Tokion rautatieasemasta, mutta hänen visiotaan pidettiin nopeasti länsimaistuvassa maassa liian japanilaisena. Tehtävään valittiin hänen sijaansa japanilainen arkkitehti Kingo Tatsuno, joka piirsi Balzterin rakennesuunnitelmaan pohjautuen eurooppalaistyylisen rakennuksen. Suunnittelussa kesti kahdeksan vuotta ja aseman rakentamiseen osallistui noin 740 000 henkeä. Se valmistui lopulta vuonna 1914.[1]

Tokion rautatieasemalla tapahtui kaksi poliittista murhaa ennen toisen maailmansotaa: pääministeri Hara Takashi puukotettiin aseman eteläisellä sisäänkäynnillä vuonna 1921 ja pääministeri Osachi Hamaguchia ammuttiin aseman laiturilla vuonna 1930.[1]

Rakennus selvisi vuoden 1923 Kantōn suuresta maanjäristyksestä vähin vahingoin, mutta tuhoutui pahasti toisen maailmansodan pommituksissa. Sodan jälkeen aseman katto korvattiin nopeasti väliaikaisella, kulmikkaalla rakenteella, joka kuitenkin jäi paikoilleen 60 vuoden ajaksi. Asema valittiin lopulta tärkeäksi kulttuuriomaisuudeksi vuonna 2003 ja päätettiin restauroida alkuperäiseen asuunsa. Korjaustyöt alkoivat vuonna 2007 ja saatiin päätökseen vuonna 2012. Vilkasliikenteinen asema oli käytössä korjaustöiden ajan, joten tietyillä alueilla töitä voitiin tehdä vain öisin muutama tunti kerrallaan. Restauroinnin jälkeen asema on noussut matkailukohteeksi ja työt ovat elävöittäneet myös ympäröivää kaupunkia.[1][2]

Tokion rautatieaseman vuonna 1914 valmistunut Marunouchin puoleinen Kingo Tatsunon suunnittelema päärakennus on kolmikerroksinen, 335 metrin pituinen[2] kupolein varustettu rakennus, joka katsoo suoraan Tokion keisarillista palatsia kohti. Aseman keskiosan pääsisäänkäynti onkin varattu alun perin keisarin käyttöön. Rakennuksen julkisivumateriaalina on käytetty punatiiltä ja kiveä. Aseman rakentamiseen käytettiin noin 8 miljoonaa tiiltä. Pohjois- ja eteläosan kahdeksankulmaiset rotundat on koristeltu kipsireliefein, joihin on kuvattu kiinalaisen horoskoopin eläimiä sekä kotka, kukka, feenikslintu ja miekka. Reliefeissä on kuitenkin vain kahdeksan kahdestatoista horoskooppimerkistä: loput merkit on kaiverrettu toiseen Tatsunon suunnittelemaan rakennukseen, porttiin Takeo onsenin kuumilla lähteillä.[1]

Korjaushankkeessa uudistettiin myös aseman itäinen Yaesun kaupunginosan puoleinen julkisivu. Tämä julkisivu on vanhasta punatiilirakennuksesta poiketen hyvin moderni ja urbaani: sitä reunustavat kaksi korkeaa GranTokyo-tornia, jotka yhdistää terminaaliin suurikattoinen kauppakeskus Gran Roof.[1] Korjaustyöt maksoivat noin 50 miljardia jeniä, mutta valtaosa kustannuksista katettiin myymällä käyttämättä jäänyttä rakennusoikeutta, noin 180 000 neliömetriä, ympäristön kiinteistöille.[2] Itse rautatieaseman kokonaispinta-ala on noin 182 000 neliömetriä.[1]

Tokion rautatieasema on yksi Japanin vilkkaimmista: päivittäin asemalta lähtee tai sinne saapuu yli 4 000 junaa.[1]

Tokion rautatieasemaa käyttävät linjat laitureittain

Laituri	Linja	Määränpää
Maanpäälliset laiturit
1・2	Chūō-linja	Ochanomizun・Shinjukun・Tachikawan suunta Tokkyūt Azusa ja Kaiji
3	Keihin-Tōhoku-linja	Uenon・Ōmiyan suunta
4	Yamanote-linja (vastapäivään)	Uenon・Ikebukuron suunta
5	Yamanote-linja (myötäpäivään)	Shinagawan・Shibuyan suunta
6	Keihin-Tōhoku-linja	Kamatan・Kannain suunta
7・8	Ueno–Tōkyō Line (Utsunomiya-, Takasaki- ja Jōban-linjat)	Uenon・Ōmiyan・Utsunomiyan・Takasakin・Miton suunta Jōban-linjan tokkyūt Hitachi ja Tokiwa
	Tōkaidō-linja	Shinagawan・Yokohaman・Odawaran・Atamin・Itōn suunta (osa junista laitureilta 7 ja 8) Tokkyū Odoriko Yöjunat Sunrise Izumo ja Sunrise Seto laiturilta 9
9・10
JR Tōkain Shinkansen-laiturit
14–19	Tōkaidō Shinkansen	Nagoyan・Shin-Ōsakan suunta
JR Higashi-Nihonin Shinkansen-laiturit
20–23	Tōhoku, Yamagata ja Akita Shinkansen	Utsunomiyan・Fukushiman・Sendain・Moriokan・Hachinohen・Shin-Aomorin・Yamagatan・Shinjōn・Akitan suunta
	Jōetsu ja Hokuriku Shinkansen	Takasakin・Echigo-Yuzawan・Niigatan・Karuizawan・Naganon・Toyaman・Kanazawan suunta
Sōbu-linjan maanalaiset laiturit
1・2	Yokosuka-linja	Yokohaman・Ōfunan・Kamakuran・Zushin・Yokosukan・Kurihaman suunta (osa junista laitureilta 3 ja 4) Tokkyū Shiosai (Narita Express)
3・4	Sōbu-linja (kaisoku)	Kinshichō・Funabashin・Tsudanuman・Chiban・Naritan lentoaseman suunta (osa junista laitureilta 1 ja 2) Tokkyū Narita Express
Keiyō-linjan maanalaiset laiturit
1–4	Keiyō-linja ja Musashino-linja	Maihama・Kaihin-Makuharin・Sogan・Nishi-Funabashin suunta Tokkyūt Sazanami ja Wakashio laitureilta 1 ja 2

• 
  Franz Balzterin alkuperäinen suunnitelma
• 
  Rautatieasema rakenteilla ennen vuotta 1914
• 
  Toisen maailmansodan pommituksissa tuhoutunut rautatieasema
• 
  Väliaikainen, 60 vuodeksi paikalleen jäänyt katto vuonna 1997
• 
  Yöjuna Hayabusan viimeinen vuoro saapumassa Tokion rautatieasemalle
• 
  Shinkansen saapuu Tokion rautatieasemalle
• 
  Aseman restauroitu eteläinen rotunda
• 
  Yaesun kaupunginosan puoleinen itäinen sisäänkäynti

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tokion rautatieasema Wikimedia Commonsissa