Toivon Tähti

Toivon Tähti: Raamatullisen uskon todistaja oli Pekka Brofeldtin julkaisema ja kustantama uskonnollinen lehti.[1] Se ilmestyi 1910–1943[2] kerran kuukaudessa[3].

Brofeldt perusti lehden itse 1910,[3][4] jolloin ilmestyivät näytenumerot,[1] erottuaan Kotimaa-lehden palveluksesta linjaerimielisyyksien vuoksi,[5][6] kun Kotimaata alettiin suunnata enemmän yhteiskunnalliseksi ja kirkolliseksi julkaisuksi[7]. Toivon Tähti oli kirkoista ja uskontokunnista riippumaton,[6] ja aluksi se ei ollut minkään erityisen suunnan kannattaja,[8] kuten Brofeldt ensimmäisessä näytenumerossa vielä korosti, mutta Brofeldtin liityttyä helluntailiikkeeseen myös lehden linja muuttui 1912 ja se oli linjaltaan lähinnä helluntailainen,[8] joskin jo lokakuun 1911 numero oli helluntaihenkinen.[1][9]

Helluntailiikkeen jakauduttua 1920 lehti toimi helluntaiystävien äänenkannattajana[3]. Lehti yhdistyi myöhemmin helluntailiikkeen yhteiseksi lehdeksi valitun Ristin Voitto -lehden kanssa.[8].

Kun uskonnonvapauslaki säädettiin, lehdessä otettiin asiaan voimakkaasti kantaa ja arvosteltiin evankelis-luterilaista kirkkoa.[3] Brofeldt vältti ottamasta lehdessä poliittista kantaa ja varoitti lukijoitakin sekaantumasta ”tämän maailman kapina- ja valtaliittoihin tai muihin semmoisiin suojeluskuntiin”,[10] vaikka hänellä yksityisesti oli voimakas kanta esimerkiksi sisällissotaan: eräässä kirjeessään hän kirjoitti, että syttyneen kapinan kautta sosialismi oli paljastanut pahuutensa.[11]

Brofeldt kustansi lehden nimissä myös kirjallisuutta, vuonna 1912 Kalle Korhosen kirjan Isän lupaus ja metodistipastori Thomas Ball Barrattin teoksen Jeesus: ensimmäinen ja viimeinen.[7] sekä oman teoksensa Helluntai-herätys Suomessa: muistelmia 20 v. ajalta[12]