Toivo Vilppula
Toivo Henrik Vilppula (1888[1] – 2. elokuuta 1941 Kangasala[2]) oli suomalainen pankkimies ja urheilujohtaja, joka toimi muun muassa Työväen Urheiluliiton puheenjohtajana vuosina 1928–1937. Hän oli myös valtion liikuntaneuvoston jäsen vuodesta 1939 lähtien.[3]
Vilppula ei ollut itse milloinkaan kilpaurheilija.[4] Varsinaisen työuransa hän teki Helsingin Työväen Säästöpankin palveluksessa, jonka kamreerina Vilppula työskenteli vuodesta 1921 aina kuolemaansa saakka. Luottamustehtäviä hän hoiti TUL:n lisäksi myös Kansaneläkelaitoksessa ja Elannossa, lisäksi Vilppula toimi Helsingin kaupunginvaltuutettuna.[5] Hän oli myös Stadion-säätiön johtokunnan jäsen.[4]
Ura urheilujohtajana
Helsingin Jyryn johtokuntaan kuulunut Vilppula oli mukana jo joulukuussa 1918 järjestetyssä helsinkiläisten työläisurheilijoiden kokouksessa, jossa valittiin toimikunta valmistelemaan TUL:n perustamista. Järjestön perustavassa kokouksessa 26. tammikuuta 1919 Vilppula valittiin TUL:n ensimmäiseen liittotoimikuntaan.[6] Varapuheenjohtajaksi hän tuli vuoden 1927 liittokokouksessa, jolloin Vilppulan tavoin sosialidemokraatteihin lukeutunut Väinö Mikkola syrjäytti äänestyksessä istuvan puheenjohtajan Eino Pekkalan, joka edusti kommunisteja. Puheenjohtajaksi Vilppula nousi jo vuoden kuluttua heinäkuussa 1928, kun Mikkola yllättäen menehtyi keuhkokuumeeseen.[7] Heidän aikanaan valta TUL:ssa siirtyi kommunisteilta sosialidemokraateille, mikä lopulta johti järjestön hajoamiseen ja Työläisurheilun Yhtenäisyyskomitean perustamiseen vuonna 1929.[8]
Vilppula luopui TUL:n puheenjohtajuudesta marraskuussa 1937 järjestetyssä liittokokouksessa, jolloin hänen tilalleen valittiin Urho Rinne.[9] Seuraavana keväänä Vilppula, Rinne ja Arvi E. Heiskanen valittiin neuvottelemaan yhteistyöstä porvarillisen SVUL:n edustajien J. W. Rangellin, Urho Kekkosen ja Jussi Tossavaisen kanssa, mikä lopulta johti vuonna 1939 niin sanotun yhteistoimintasopimuksen syntyyn, jonka jälkeen molempien liittojen urheilijat kilpailivat ensimmäistä kertaa yhdessä.[10][11]
Toivo Vilppula kuoli sydänkohtaukseen 53-vuotiaana elokuussa 1941 kesäpaikassaan Kangasalla.[4]
Lähteet
- Siukonen, Markku; Rantala, Risto: Kaikki urheilusta, s. 559. Otava, 2006. ISBN 978-951-1-20841-9.
- Työväen Urheiluliiton toimintakertomus 1941, s. 38–39. Helsinki: Työväen Urheiluliitto, 1942. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Valtion liikuntaneuvostojen kokoonpanot (1920–2011) Valtion liikuntaneuvosto. Arkistoitu 28.4.2016. Viitattu 17.4.2016.
- Soinio, Eino: T. H. Vilppula kuollut. Helsingin Sanomat, 5.8.1941, s. 2. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 20.4.2018.
- STS-pankki-museo Palkansaajasäätiö. Viitattu 17.4.2016.
- Työväen Urheiluliiton toimintakertomukset 1919–1921, s. 4–6. Helsinki: Työväen Urheiluliitto, 1921. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Työväen Urheiluliiton toimintakertomus 1928, s. 3–5. Helsinki: Työväen Urheiluliitto, 1929. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Syrjäläinen, Antti: Miksi siksi loikkariksi? : Huippu-urheilijoiden loikkaukset TUL:sta SVUL:oon 1919–1939, s. 26–28. Joensuu: Joensuun yliopisto, 2008. ISBN 978-952-219-137-3. Teoksen verkkoversio (PDF).
- Työväen Urheiluliiton toimintakertomus 1937, s. 6. Helsinki: Työväen Urheiluliitto, 1938. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Työväen Urheiluliiton toimintakertomus 1938, s. 9. Helsinki: Työväen Urheiluliitto, 1939. Teoksen verkkoversio. [vanhentunut linkki]
- Viita, Ossi: TUL:n paini suomalaisessa painikentässä 1939–1979 TUL:n painijaosto. Viitattu 17.4.2016.
Eino Pekkala (1919–1927) |
Väinö Mikkola (1927–1928) |
Toivo Vilppula (1928–1937) |
Urho Rinne (1937–1945) |
Olavi Suvanto (1945–1951)
Väinö Leskinen (1951–1955) |
Penna Tervo (1955–1956) |
Pekka Martin (1956–1967) |
Olavi Saarinen (1967–1971) |
Osmo Kaipainen (1971–1977)
Matti Ahde (1977–1995) |
Kalevi Olin (1995–2007) |
Sirpa Paatero (2007–2016) |
Kimmo Suomi (2016–2019) |
Lasse Mikkelsson (2019–)