Toivo T. Kaila
Toivo Torsten Kaila (vuoteen 1901 Johansson, 5. heinäkuuta 1884 Suodenniemi – 21. helmikuuta 1961 Helsinki)[1] oli suomalainen tilastotieteilijä ja tietokirjailija. Hänen vanhempansa olivat Kokkolan kirkkoherra, rovasti Edvard Johansson (1859–1915) ja Märtha Carolina Anna Köhlin. Kailan veljiä olivat aktivisti ja AKS:n johtaja Elmo E. Kaila (1888–1935) sekä jääkärieversti Auno Kaila (1898–1975)
Kaila pääsi ylioppilaaksi 1902, opiskeli tilastotiedettä ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1907 ja lisensiaatin sekä tohtorin tutkinnon 1914. Hän teki opintomatkoja Venäjälle 1903, 1904 ja 1906–1911 sekä Länsi-Eurooppaan 1909, 1914, ja 1930.
Kaila oli Suomalaisen välitys- ja huolintaliikkeen apulaisjohtajana ja johtajana Pietarissa 1916–1918, senaatin ulkoasiainkanslian virkamiehenä ja ulkoasiainministeriön kauppapoliittisen osaston päällikkönä 1918 sekä kansliapäällikkönä vuoteen 1920 saakka. Kaila toimi myös Suomen konsulina Tallinnassa Saksan miehitysvallan aikana heinäkuun alusta marraskuun alkuun 1918.[2]
1920- ja 1930-luvuilla Kaila toimi Tilastollisen päätoimiston aktuaarina ja osastonjohtajana 1920–1928, tullitariffikomitean sihteerinä 1928–1933, Suomen teollisuusliiton avustajana 1929–1939, sekä Puuvillatehtaiden yhtymän sihteerinä 1929–1939 ja Suomen tupakkateollisuuden yhdistyksen asiamiehenä 1934–1941.
Kaila oli sotasyyllisyysoikeuden varajäsenenä 1945–1946 ja Yleisradion hallintoneuvoston jäsenenä 1935–1949. Hän oli sodan jälkeen myös Maalaisliiton Helsingin paikallisosaston puheenjohtajana 1949–1951.
1920-luvulla Kaila teki Suomen ensimmäiset urheilijaelämäkerrat Paavo Nurmesta ja Hannes Kolehmaisesta.
Kaila oli naimisissa vuosina 1917–1954 Anna Aili Pohjosen kanssa. Avioeron jälkeen hän meni uusiin naimisiin 1955 Leena-Kaisa Laitakarin kanssa, tytär Katariina Kaila syntyi 1957. Toivo T. Kailan poikia ensimmäisestä avioliitosta olivat filosofian lisensiaatti ja eduskunnan pikakirjoittaja Leo Kaila (1919–1999), varatuomari Aaro Kaila (1923-2017), Teknillisen korkeakoulun teollisuustalouden professori Martti Kaila (s. 1933) ja opetusneuvos Sakari Kaila (1939–2011).[3]
Teokset
- Europan Venäjän väestönsiirroista XIX. vuosisadan lopulla, Helsinki: Tekijä, 1914. – (Taloustieteellisiä tutkimuksia; 14.). – Väitöskirja Helsingin yliopisto
- Maareformi Venäjällä ja sen arvostelua, Porvoo: kustantaja tuntematon, 1915
- Paavo Nurmi: elämä, tulokset ja harjoitusmenetelmät, Paavo Nurmen avustuksella Toivo T. Kaila. Porvoo: WSOY, 1925
- Boken om Nurmi: hans liv, hans tävlingsresultat och hans träningsmetoder, Toivo T. Kaila under medverkan av Paavo Nurmi. Stockholm: Bonnier, 1925
- Hannes Kolehmainen: suomalaisen suurjuoksijan elämä ja urheilusaavutukset, Hannes Kolehmaisen avustuksella Toivo T. Kaila. Porvoo: WSOY, 1926
- J. R. Mäntysen eläimiä, Porvoo: WSOY, 1928
- Suomensukuiset kansat Neuvosto-Venäjällä, Porvoo: kustantaja tuntematon, 1928 (Eripainos Yhteiskuntataloudellisesta aikakauskirjasta)
- Die finnisch-ugrischen völker in Sovjetrussland: Demographische daten, Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1928. – (Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirja, ISSN 0355-0214; 42, 5.)
- Victor von Schwarz, Toivo T. Kaila, Meriupseerista työmieheksi: venäjän-saksalaisen pakolaisen muistelmia, muistiin merkinnyt Toivo T. Kaila. Helsinki: WSOY, 1942
- Marokon kauhun lähettipoika: nuoren inkeriläisen elämyksiä sosialistisessa kotimaassaan ja Suomen armeijassa, Porvoo: WSOY, 1944
- Rysk älskog, Helsingfors: Söderström, 1945
- Sotasyyllisemme Säätytalossa, Porvoo: WSOY, 1946
- Pohjalainen rakentaja (Antti Kiikka) ja hänen viipurilainen Pyramidinsa, Porvoo: WSOY, 1947
- Lapin sota, Porvoo; WSOY, 1950
- Kriget i Lapplan; övers i sammandrag av Hjalmar Dahl. Helsingfors: Söderström, 1950
- Tuntematon Otto Manninen 1953 julkaisematon, kadonnut[4]
- Eräs elämä: muistelmia ja merkintöjä, Helsinki: Tekijä, 1954
Suomennokset
- V. Kljutshevskij: Venäjän historian pääpiirteet; suomeksi toimittaneet T. Kaila ja Joos J. Mikkola. WSOY 1910
- A. S. Pushkin, Dubrovskij, suomentanut Toivo T. Kaila. – (Otavan 50-pennin kirjasto; 20.)
- Vladimir Solovjev, Kolme keskustelua sodasta, edistyksestä ja maailmanhistorian lopusta, sisältäen lyhyen kertomuksen Antikristuksesta, suomentanut sekä esipuheella ja selityksellä varustanut Toivo T. Kaila. Helsinki: Otava, 1912
- A. Kuprin, Valkoinen villakoira y.m. kertomuksia, suomentanut Toivo T. Kaila. Helsinki: Otava, 1912. – (Otavan 50 pennin kirjasto; 25.)
- N. E. Wrangel, Vapaaherra N. E. Wrangelin muistelmia: maaorjuudesta bolshevismiin. 1, 1847–1895, tekijän käsikirjoituksesta suom. T. T. K. Porvoo: WSOY, 1922.
- N. E. Wrangel, Vapaaherra N. E. Wrangelin muistelmia: maaorjuudesta bolshevismiin. 2, 1895–1921, tekijän käsikirjoituksesta suom. T. T. K. Porvoo: WSOY, 1922.
- Hugh Lofting, Tohtori Tuulisen tarina, mukaillen suom. T. T. Kaila. Porvoo: WSOY, 1929. Sarja: Sirkan kirjasto 4.
- Hugh Lofting, Tohtori Tattisen tarina, suom. Toivo T. Kaila. 2. p. Porvoo; WSOY, 1953. – (Lasten oma kirjasto; 3.)
- Adam Smith, Kansojen varallisuus: tutkimus sen olemuksesta ja tekijöistä. 1, Ensimmäinen nide, suomentanut sekä Adam Smithin elämäkerralla ynnä E. Cannanin mukaan selityksillä varustanut Toivo T. Kaila. Porvoo: WSOY, 1933. – (Sivistys ja tiede; 93.)
- Arvid Eriksson, Voittoja ja tappioita Euroopan sotakentillä (alkuteos: Segrar och nederlag på Europas slagfält), suom. Toivo T. Kaila. Porvoo: WSOY, 1941)
- Victor von Schwarz, Meriupseerista työmieheksi: venäjän-saksalaisen pakolaisen muistelmia, muistiin merkinnyt Toivo T. Kaila. Helsinki: WSOY, 1942
- Erling Tambs, Häämatkalla yli valtamerten, suom. Toivo T. Kaila. Porvoo: WSOY, 1949. – (Sininen nauha.)
- Heinrich Freytag, Pienkuvauksen erikoistekniikka, suom. Toivo T. Kaila, Vilho Setälä. Helsinki: Helios, 1956. – (Valokuvausneuvontaa; 4.)
- Otto Croy, Filmi ja suodin, käännös: Toivo T. Kaila, Seppo Kahila. Helsinki: Helios, 1956. – (Valokuvausneuvontaa; 2.)
Lähteet
Viitteet
- Fil. tri Toivo Kaila Kuollut. Helsingin Sanomat, 23.2.1961.
- Pekkarinen, Jussi: Kohtu 4 : Suomen Tallinnan-lähetystön historia, s. 12–13. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2015.
- Kuka kukin on 1954
- Hanna Karhu: Säkeiden synty (s. 61; väitöskirja) 2012. Helsingin yliopisto. Viitattu 16.10.2018.