Toivo Salonen

Salonen alitti 500 metrillä 50 sekunnin rajan ensimmäisen kerran vuonna 1950[3] ja pääsi seuraavana vuonna TUL:n olympiavalmennettaviin.[4] Oslon talviolympialaisissa 1952 hän kilpaili 18-vuotiaana ja luisteli pikamatkalla kahdeksannen sijan ennätysajallaan 44,2, minkä lisäksi hän oli 1 500 metrillä 25:s ajalla 2.27,4.[4][5] Talvella 1953 Salonen voitti 500 metriä Hamarin EM-kilpailuissa ajalla 44,4[4][6] ja Helsingin MM-kilpailuissa kotimaan ratojen Suomen-ennätyksellä 43,1.[4][7] Kokonaistuloksissa hän ei menestynyt, sillä hänen kestävyytensä ei riittänyt huippusuorituksiin 5 000 ja 10 000 metrin matkoilla.[4]

Vuonna 1954 Salonen sijoittui Sapporon MM-kilpailuissa 500 metrillä neljänneksi ajalla 45,5[8] mutta pääsi ensi kertaa arvokisoissa mukaan 10 000 metrille ja sijoittui yhteispisteissä 11:nneksi.[4][8] Davosin EM-kilpailujen 500 metrillä hän sijoittui toiseksi ajalla 42,8.[4][9] Tammikuussa 1955 Salonen luisteli Tampereella 500 metrin kotimaan ratojen Suomen ennätyksen 42,9.[2][10] Falunin EM-kilpailuissa hän oli 500 metrillä toinen ajalla 45,3[11] ja Moskovan MM-kilpailuissa nopein ajalla 42,6.[12][13]

Tammikuussa 1956 ennen olympialaisia Salonen kilpaili Davosissa ja paransi Suomen-ennätykseksi 500 metrillä 42,5 ja 1 000 metrillä 2.10,5. Hänen edellään oli lyhyemmällä matkalla kolme neuvostoliittolaista ja pidemmällä matkalla maailmanennätyksen alittanut Juri Mihailov.[14][15] Cortina d’Ampezzon olympialaisissa Salonen sijoittui 500 metrillä viidenneksi ajalla 41,7 hipaistuaan lähtösuoralla luistimellaan lumivallia ja oltuaan lähellä kaatumista.[15] Hän luisteli 1 500 metrillä ensimmäisessä parissa ja teki Suomen-ennätyksen 2.09,4, mikä riitti pronssiin kahden neuvostoliittolaisen luisteltua maailmanennätyksen 2.08,6. Salosen väliaika 300 metrin kohdalla oli 26,5, 700 metrissä 59,2 ja 1 100 metrissä 1.33,6.[16] Saman talven MM-kilpailuissa Oslossa Salonen oli 500 metrillä kolmas ajalla 42,4 mutta kaatui 1 500 metrillä.[17][18] Helsingin EM-kilpailuissa hän luisteli 500 metrillä ajan 43,2 ja 1 500 metrillä kotimaan ratojen Suomen-ennätyksen 2.15,8 ja oli molemmilla matkoilla kolmas sekä yhteispisteissä kahdeksas.[18][19]

Liittoriitojen kyllästyttämänä Salonen vaihtoi seuraa SVUL:n alaiseen Pälkäneen Lukkoon. Helsingin MM-kilpailuissa 1958 Salonen otti 500 metrillä varaslähdön, mutta ei yleisön huudossa kuullut takaisinkutsua vaan luisteli matkan kokonaan ja sai ajan 44,0. Hän luisteli vajaa tunti myöhemmin matkan uudelleen ajassa 44,3, millä hän sijoittui toiseksi 0,1 sekuntia Neuvostoliiton Robert Merkuloville hävinneenä.[18] Vuoden 1959 SM-kilpailuissa Salonen oli yhteispisteissä Juhani Järvisen edellä mutta Suomen voittaessa maaottelussa Norjan oli Järvinen parempi. Göteborgin EM-kilpailuissa Salonen oli 500 metrillä nopein ja Järvinen toinen, ja ensimmäisen päivän jälkeen Suomella oli kaksoisjohto. Lopputuloksissa Norjan Knut Johannesen pudotti Järvisen hopealle ja Salosen pronssille.[20] Neljä päivää myöhemmin Salonen luisteli Valkeakoskella 5 000 metrin kotimaan ratojen Suomen-ennätyksen 8.13,2 mutta joutui ennen MM-kilpailuja korvatulehduksen vuoksi penisilliinikuurille. Oslon Bislettillä käydyissä MM-kilpailuissa Salonen oli ensimmäisenä päivänä 500 metrillä neljäs ajalla 42,9 mutta jäi sairastelun heikentämänä 5 000 metrillä kauas tavoitteestaan. Pistetilanteessa hän oli vielä kolmantena. Toisena päivänä Salonen oli 1 500 metrin nopein ajalla 2.15,8 mutta Järvinen hävisi hänelle vain 0,4 sekuntia. Kilpailut päättäneellä 10 000 metrillä Salonen oli yhdeksäs ja saavutti yhteispisteissä Järvisen takana hopeaa.[21]

Vuoden 1960 alussa Salonen sijoittui Oslon EM-kilpailuissa yhteistuloksissa viidenneksi mutta jäi Davosin MM-kilpailuissa kauas kärjestä.[22] Harjoittelun keventäminen paransi Salosen oloa, ja Squaw Valleyn olympialaisissa hän sijoittui 500 metrillä seitsemänneksi uransa parhaalla ajalla 40,9 ja 1 500 metrillä samoin seitsemänneksi ajalla 2.13,1.[22][23] Salonen voitti vuonna 1961 viimeisen Suomen-mestaruutensa ja kilpaili MM-kilpailuissa viimeisen kerran Moskovassa 1962 sekä EM-kilpailuissa Oslossa 1964.[24] Innsbruckin olympialaisissa 1964 hän oli 500 metrillä 23:s ajalla 42,2 ja 5 000 metrillä 21:s uransa parhaalla ajalla 8.10,2.[24][25]

Saloselle myönnettiin liikuntaneuvoksen arvonimi vuonna 2008.[26]

Salonen saavutti 1950-luvulla soudun kahdeksikkoluokassa SM-hopeaa Valkeakosken Vesiveikkojen joukkueessa. Uinnissa hän voitti TUL:n piirinmestaruuden.[3]

• Salosen arvokisastartit (Arkistoitu – Internet Archive)
• Salosen haastattelu 21.02.2006^{[vanhentunut linkki]}
• Ylen Elävä arkisto: Toivo Saloselle luistelun olympiapronssi

• Rinne, Pekka (toim.): Kultaa, kunniaa, kyyneleitä, III osa, s. 578–588. (Hannus, Matti: Kymmentä vaille kaksi). Pohjanlahden Kustannus Oy. ISBN 951-95416-5-9.
• Järvinen, Lauri: Toivo Salonen. , 2009. ISBN 978-951-98854-2-1.