Toivo Saarenpää

Saarenpään isä oli kanttori Konstantin Herckman, joka rakennutti Liperiin Saarenpään tilan 1888, ja äiti Ida Blondine Jankowsky[1]. Tilalla vieraili usein taiteilijoita, muun muassa Toivo Kuula, vaimonsa Alma Silventoinen-Kuula, Erkki Melartin ja Ella Eronen. Saarenpään puoliso vuodesta 1917 oli lehtori Mandi Pulkkinen[1]. Hän kävi viisi luokkaa lyseota ja opiskeli sävellystä muun muassa Jean Sibeliuksen ja Ilmari Krohnin johdolla Helsingin Filharmonisen Seuran orkesterikoulussa vuosina 1901–1907 sekä viulunsoittoa opettajanaan Elis Jurva. Hän teki myös matkan Saksaan vuonna 1912 täydentääkseen opintojaan. Hän toimi musiikinopetustyössä muun muassa Viipurin kirkkomusiikkiopistossa 1912–1915, Viipurin oppikoulussa 1922–1926 ja 1930–1939, Terijoen oppikoulussa 1923–1930 sekä oppikouluissa Helsingissä 1940–1948.

Johtamistehtävissä Saarenpää toimi Lahden Soitannollisen Seuran orkesterissa ja orkesterikoulussa 1917–1920 sekä sekakuoro Päivän Laulussa 1930–1939. Hän perusti Viipuriin sinfoniaorkesterin, jonka johtajana hän toimi vuosina 1920–1921. Orkesteri ei kuitenkaan toiminut kuin pari vuotta. Lisäksi hän toimi useiden laulujuhlien yleisjohtajana. Saarenpää piti runsaasti sävellyskonsertteja, muun muassa jo opiskeluaikanaan Joensuussa 1904, Helsingissä 1910 (yhdessä Heino Kasken kanssa) ja 1942, Viipurissa 1921, 1932 ja 1936 sekä Tampereella 1942 ja 1948. Musiikkikriitikkona Saarenpää toimi 1911-1916[1].

Saarenpää luovutti testamentissaan sävellystensä tekijänoikeudet Suomen Säveltäjät ry:lle. Testamenttiin liittyi myös Kangasniemellä sijaitseva Reinikkalan kartano säveltäjien kesänviettotarkoitukseen. Yhdistys myi huonokuntoisen kartanon 1982 ja hankki tilalle Helsingistä vierasasunnon, Saarenpää-säveltäjäkodin, joka sijaitsi ensin Vilhonvuorenkujalla ja vuodesta 1997 alkaen Ilmarinkadulla.

Saarenpään sävellyksiä ovat muun muassa seuraavat:[1]

• orkesterisävellykset kuten Juhlamarssi 1907, Balladi 1912, Vapauden marssi 1919 ja Karjalainen tanssihumoreski 1920.
• kuoroteokset kuten Kalevan kansan laulu sekakuorolle ja orkesterille 1905, Laula, laula veitoseni 1907, Singa-Hilla 1929 sekä Elämä 1929
• pianosävellykset kuten Elegia 1911, Taru 1918 ja Prelude 1920
• viulusävellykset kuten Canzonetta 1919.

Saarenpää julkaisi teoksen Laululeikkejä kouluja varten I-II 1925 ja Nuottivirsikirjan 1926 sekä runosuomennoskokoelman Sibeliuksen lauluja 1922.[1]

• Mandi Saarenpää: Toivo Saarenpää 6.4.1882 – 22.4.1948, 1952

• Toivo Saarenpään sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)