Toivo Korhonen (arkkitehti)

Korhosen isä oli ammatiltaan seppä. Korhonen meni jatkosodan aikana 17-vuotiaana vapaaehtoisena armeijaan.[2] Sodan jälkeen hän kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion lyseosta vuonna 1947 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1952. Korhonen työskenteli suunnittelijana 1948–1951 Kuopion kaupungin rakennustoimistossa, 1950–1951 Veikko Leisténin ja 1953–1954 Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa sekä 1954–1955 Asuntohallituksessa. Vuodesta 1955 hänellä oli oma toimisto. Korhonen voitti useita koti- ja ulkomaisia arkkitehtuurikilpailuita. Hänen tuotantonsa edustaa jälkimodernia rationaalista suunnittelua. Hänen tuotantonsa on monipuolinen ja hän oli yksi elementtirakentamisen edelläkävijöitä Suomessa.[1]

Korhosen läpimurto oli Tampereen yliopiston päärakennuksen suunnittelukilpailun voittaminen.[2] Vuonna 1958 hän voitti myös yhdessä Jaakko Laapotin kanssa kilpailun Lauritsalan kirkosta. Vuonna 1969 valmistunut kirkko edustaa yksilölliseen ilmeeseen pyrkivää modernia arkkitehtuuria, mutta samalla myös betonibrutalismin ihanteita. Kirkon erikoisessa suippenevassa kattorakenteessa käytettiin ensimmäistä kertaa Suomessa liukuvalutekniikkaa.[1] Kansainvälistäkin kiinnostusta herätti Korhosen itselleen Helsingin Lauttasaareen suunnittelema atriumtalo.[2] Vuonna 1960 valmistunut rakennus tehtiin puuelementtitekniikalla ja siinä suojaisa sisäpiha oli sijoitettu talon keskelle. Suomessa Korhosen suunnittelemista rakennuksista kyseenalaista huomiota saivat osakseen muun muassa Helsingin niin sanottu ”uusi Heimola” (1972) ja Kuopion Saastamoisenkulma (1977), joiden tieltä purettiin historialliset arvorakennukset.[1]

Korhonen suunnitteli myös kokonaisia asuinalueita, kuten Espoon Matinkylän Mäntykallion kaupunginosan sekä Ristiinan Pelloksen asuin- ja teollisuusalueen asemakaavoineen 1960-luvun alussa.[1] Pelloksessa ja muuallakin hän teki yhteistyötä vuorineuvos Aarne J. Aarnion omistaman rakennusliike Palkki Oy:n kanssa.[3] 1970-luvulla hän suunnitteli Länsi-Saksan Wulfeniin Finnstadt-nimisen asuinalueen sekä vuonna 1976 Proyecto Experimental de Vivienda -nimisen koetaloalueen Perun pääkaupunkiin Limaan.[2][1]

Tampereen yliopiston päärakennus.

Pukevan tavaratalo Helsingissä vastavalmistuneena vuonna 1973.

Korhosen tai hänen arkkitehtitoimistonsa suunnittelemia:

• Yhteiskunnallisen korkeakoulun päärakennus (nyk. Tampereen yliopisto), Tampere (1960)
• oma kotitalo Helsingin Lauttasaaressa (1960, Jaakko Laapotin kanssa)[1][4]
• Munkkivuoren yhteiskoulu (nyk. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu), Helsinki (1960, laajennettu 1990-luvulla)
• Kotkan liikekeskus, Kotka (1960,[5] korvattu 2000-luvulla kauppakeskus Pasaatilla)
• Mäntykallion asuinalue, Matinkylä, Espoo (1963)[1]
• Kiveriön (kansa)koulu, Lahti (1964,[6] purettu 2015[7])
• Pelloksen tehdasalueen rakennukset, Ristiina (1963–1964, 1968–1969)[3]
• Pelloksen asuinalue, asemakaava ja 15 kerrostaloa asuntoalueilla I, II ja III, Ristiina (1963–1964, 1967–1968, 1970)[3]
• Pelloksen ostoskeskus, Ristiina (1965)[3]
• Kuopion klassillinen lyseo, Kuopio (1965)[8]
• Valmetin vanha pääkonttori (myöh. Kaartin poliisitalo),[5] Punanotkonkatu 2, Helsinki (1965,[9] purettu 2018)
• Kuopion teknillinen oppilaitos, Kuopio (1966, laajennus 1987)[10]
• Liiketalo, Annankatu 21, Helsinki (1967)[11]
• Pukinmäen ostoskeskus, Helsinki (1968, purettu 2008)
• Puistolan liikekeskus, Helsinki (1968–1970)[12]
• Lauritsalan kirkko, Lappeenranta (1969, Jaakko Laapotin kanssa)[1]
• Pellosniemen kansakoulu, Ristiina (1970)[3]
• Maxi-Market, Leppävaara, Espoo (1971, purettu 2003)
• urheilutalo Kisakaari, Pellos, Ristiina (1971)[3]
• ”uusi Heimolan talo”, Yliopistonkatu 5, Helsinki (1972)[1]
• Finnstadt, Neue Stadt Wulfen, Saksan liittotasavalta (1972)
• Pukevan tavaratalo (myöh. Kauppakeskus Kaisa), Helsinki (ensimmäinen osa ja pysäköintitalo 1973, laajennus 1984, kaikki purettu 2010)
• Centrum-tavaratalo, Joensuu (1973, muutettu 2000-luvulla)[13]
• Proyecto Experimental de Vivienda, Lima, Peru (1976)[1]
• Helsingin yliopiston hallintorakennus, Yliopistonkatu 4, Helsinki (1977, muutettu 2017)
• Saastamoisenkulman liiketalo (myöh. Anttila), Kauppakatu 41, Kuopio (1977)[1]
• Sampotalo, Vaasa (1978)[5]
• Maaliikenne oy:n toimistotalo (nyk. Postipuiston Tähti), Pohjois-Pasila, Helsinki (1979, muutettu asuintaloksi ja korotettu 2020–2022)[14][15]
• Pasilan poliisitalo, Helsinki (1982)[5]
• Tampereen teknillisen korkeakoulun päärakennus, Hervanta, Tampere (1983)
• Tampereen teknillisen korkeakoulun Rakennustalo, Hervanta, Tampere (1984)
• Kontulan metroasema, Helsinki (1986)[1]
• Myllypuron metroasema, Helsinki (1986)[1]
• Finnmapin pääkonttori (myöh. Telia Finlandin pääkonttorin osa), Teollisuuskatu 15, Helsinki (1987, laajennus 1990)[16]
• Mellunmäen metroasema, Helsinki (1989)[1]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Toivo Korhonen (arkkitehti) Wikimedia Commonsissa