Toivo Ilomäki

Toivo Osmo Ilomäki (25. elokuuta 1917 Sääksmäki4. maaliskuuta 1965 Hämeenlinna) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 155. 5. divisioonan 24. tykkikomppaniassa (24. TykK) panssarintorjuntatykin ampujana toiminut Ilomäki nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 2. lokakuuta 1944. Sotilasarvoltaan hän oli nimityshetkellä korpraali.[1]

Toivo Ilomäki
Ritari Ilomäen tykki voitonmerkkeineen Panssarimuseossa

Hän on ainoa sotilas, joka on saanut kaikki viisi panssarintuhoojan merkkiä eli leveän kuviollisen nauhan ja neljä kapeaa kuviotonta nauhaa yli viidentoista panssarivaunun tai rynnäkkötykin tuhoamisesta.

Kokonaissaldo on 21 panssariajoneuvoa, joista 17 yhdessä taistelussa. Jo aiemmin hän osoitti tarkkuutensa yksittäisten pistemaalien tuhoajana, mutta varsinaisiin oikeuksiin hänen tarkkuutensa pääsi vasta kesällä 1944, kun hän sai aseekseen saksalaisen 75 K/40 -panssarintorjuntatykin siihen asti käyttämänsä venäläisen 45 mm sotasaalistykin tilalle.[2]

Kirjailija Mauri Sariola kertoo kirjassaan Näin tekivät ritarit, että Ilomäki oli aluksi vain ammusten kantaja, koska alkuperäinen tykin ampuja oli mustasukkainen tehtävästään. Laukaukset menivät kuitenkin mihin sattuivat, ja se suututti Ilomäkeä, koska kyseinen tykki oli venäläinen 45-millinen, jonka ammusten sytyttimet saattoi herkistää äärimmilleen - siis äärimmäisen tehokas kohdalleen osuessaan.

Ammukset menivät aina vain roimasti ohi, kunnes lopulta joukkueenjohtaja, luutnantti ja myöhemmin myös Mannerheim-ristin ritari Esko Kausti hermostui ja vaihtoi miestä tykin takana. Ilomäki osui ensimmäisellä laukauksella siihen, mihin oli luvannut, jolloin Kausti totesi ehdottomaan sävyyn:

»Nähty on! Tällä tykillä ampuu sitten vastedes vain Ilomäki, tuliko selväksi!»

Ja luottamus osoittautui oikeaksi[3]

Ritari Ilomäen 75 K/40 -tykki putkeen maalattuine voitonmerkkeineen on nykyisin Parolan Panssarimuseossa.

Lähteet

  • Karhunen, Joppe: Taistelujen miehet. Helsinki: WSOY, 1972. ISBN 951-0-00639-4.
  • Hurmerinta, Ilmari (toim.): Mannerheim-ristin ritarit: Ritarimatrikkeli. Helsinki: Mannerheim-ristin ritarien säätiö, 2008. ISBN 978-952-92-3268-0.

Viitteet

  1. Hurmerinta 2008 s. 87
  2. Karhunen 1972 s. 381–384
  3. Mauri Sariola: Näin tekivät ritarit, luku Nähty on
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.