Toinen apologia

Toinen apologia (m.kreik. Ἀπολογὶα δευτέρα ὑπὲρ Χριστιανῶν πρὸς Ῥωμαίων σύγκλητον, Apologia deutera hyper Κhristianōn pros Rhōmaiōn synklēton; lat. Sancti Justini Philosophi et Martyris Apologia secunda pro Christianis) on Justinos Marttyyrin kirjoittama apologia kristinuskon puolustukseksi.

Toinen apologia
Ἀπολογὶα δευτέρα ὑπὲρ Χριστιανῶν
Alkuperäisteos
Kirjailija Justinos Marttyyri
Kieli muinaiskreikka
Genre teologia
Julkaistu noin 150–154
Suomennos
Suomentaja Matti Myllykoski ja Outi Lehtipuu
Kustantaja Gaudeamus
Julkaistu 2008
ISBN 978-952-495-035-0
Edeltävä Ensimmäinen apologia
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Historia

Justinos eli ja kirjoitti toisella vuosisadalla ajanlaskun alun jälkeen ja oli näin ensimmäisiä kristillisiä apologeetteja eli kristinuskoa filosofis-teologisesti puolustaneita kirjailijoita. Ennen Toista apologiaa Justinos oli jo kirjoittanut kristinuskon puolustukseksi pidemmän Ensimmäisen apologian. Molemmat teokset on ajoitettu noin vuosille 150–154. Justinos on saanut apologioihinsa innoitusta Platonin kirjoittamasta Sokrateen puolustuspuheesta.[1]

Toinen apologia vaikuttaa syntyneen jonkin ajankohtaisen konfliktin johdosta. Eräitä kristittyjä oli tuomittu kuolemaan pelkästään uskonsa vuoksi. Justinos on kirjoittanut teoksensa osoittaakseen, että kristityt ovat elämältään nuhteettomia ja että heidän uskonsa on totta.[1] Teos vaikuttaa sijoittuvan Roomaan.[2]

Toinen apologia nähdään yleensä eräänlaisena Ensimmäisen apologian liitteenä. Jotkut tutkijat ovat kuitenkin argumentoineet sen itsenäisen retorisen luonteen puolesta. On mahdollista, että Eusebios tunsi apologiat yhteisnimellä Ensimmäinen apologia ja viittasi nimellä Toinen apologia johonkin sittemmin kadonneeseen Justinoksen teokseen.[1][2]

Teksti on säilynyt nykyaikaan yhdessä keskiaikaisessa käsikirjoituksessa, niin kutsutussa Pariisin käsikirjoituksessa (Codex Parisinus Graecus 450) vuodelta 1364.[1]

Sisältö

Justinoksen teos koostuu 15 luvusta. Teoksen alussa Justinos käsittelee kristittyjä vastaan puhjenneita vainoja. Hän pyrkii eri tavoin osoittamaan, että vainot ovat epäoikeudenmukaisia.[3]

Sen jälkeen Justinos käsittelee itse kristillistä uskoa. Hänen mukaansa kristittyjen elämällä maailmassa on jumalallinen tarkoitus. Vain kristityillä on koko Sana, ja he myös elävät sen mukaista elämää.[4]

Teos päättyy vetoomukseen oikeudenmukaisen tuomion puolesta.[5]

Lähteet
  1. Myllykoski, Martti: Justinos Marttyyrin maailma. Teoksessa Justinos Marttyyri 2008, s. 16–22.
  2. Justin (Martyr, Saint.); Barnard, Leslie William (toim.): ”Introduction”, The First and Second Apologies, s. 10–12. Ancient Christian writers: the works of the Fathers in translation, 56. Paulist Press, 1997. ISBN 0809104725.
  3. Justinos Marttyyri: Toinen apologia 1–3.
  4. Justinos Marttyyri: Toinen apologia 4–13.
  5. Justinos Marttyyri: Toinen apologia 14–15.

    Kirjallisuutta

    Suomennos
    • Justinos Marttyyri: Toinen apologia. Teoksessa Justinos Marttyyri: Apologiat & Dialogi Tryfonin kanssa. Suomentanut Matti Myllykoski ja Outi Lehtipuu, toimittanut Matti Myllykoski. Helsinki: Gaudeamus, 2008. ISBN 978-952-495-035-0.

    Muita käännöksiä ja alkutekstien laitoksia
    • Barnard, Leslie William (toim.): Justin: The First and Second Apologies. Ancient Christian writers: the works of the Fathers in translation, 56. Paulist Press, 1997. ISBN 0809104725.
    • Migne, Jacques-Paul (toim.): Patrologia Graeca 6.441–470.

    Aiheesta muualla

    Teos
    • Justinos Marttyyri: Toinen apologia. Suomennos Martti Myllykoski. Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta.
    • Iustinus: Apologia Secunda. Documenta Catholica Omnia. (muinaiskreikaksi) (latinaksi)
    • Justin Martyr: The Second Apology. New Advent. (englanniksi)
    • Justin Martyr: The Second Apology. Christian Classics Ethereal Library. (englanniksi)

    Muuta
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.