Toinen analytiikka
Toinen analytiikka (m.kreik. Ἀναλυτικὰ ὕστερα, Analytika hystera; lat. Analytica posteriora) on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka käsittelee tieteellistä tietoa, määritelmiä ja todistamista.[1][2]
Toinen analytiikka | |||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ἀναλυτικὰ ὕστερα | |||||||||||||||||||||||
Sivu teoksen käsikirjoituksesta. |
|||||||||||||||||||||||
Alkuperäisteos | |||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||
Sarja: Organon | |||||||||||||||||||||||
Edeltävä | Ensimmäinen analytiikka | ||||||||||||||||||||||
Seuraava | Topiikka | ||||||||||||||||||||||
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Historia
Organon (”Väline”) on kokoelma Aristoteleen logiikkaa ja metodiikkaa koskevia kirjoituksia. Sen nimitys tulee siitä, että sen osa-alueiden hallitsemisen katsotaan antavan filosofille tarvittavat ajattelun välineet kaikkien muiden asioiden käsittelyyn, sekä tieteessä että yleensäkin kaikessa järkevässä ajattelussa ja väittelyissä. Se sisältää Toisen analytiikan lisäksi viisi muuta teosta.[1]
Organonin teoksista Topiikka, Ensimmäinen analytiikka ja Toinen analytiikka liittyvät läheisesti toisiinsa ja viittaavat toisiinsa usein. Aristoteles itse luki Ensimmäisen ja Toisen analytiikan yhdeksi teokseksi nimellä Analytiikat. Ne ovat kummatkin länsimaisen logiikan ja tieteenfilosofian perusklassikoita. Toinen analytiikka koostuu paljolti Aristoteleen luentojen muistiinpanoista. Vaikka teos on kirjoitettu Ensimmäisen jatkoksi, eräät sen osat ovat kuitenkin selvästi varhaisempia.[3][1][4]
Sisältö
Toinen analytiikka käsittää kaksi kirjaa. Teoksessa Aristoteles määrittelee tieteellisen todistamisen, määrittelyn ja muita seikkoja, jotka tekevät tiedosta nimenomaan tieteellistä tietoa (epistēmē). Näin teos soveltaa Ensimmäisessä analyytikassa kehitettyä syllogistiikkaa tieteenteoriaan.
Teoksessa Aristoteles esittelee muun muassa seuraavat määrittelyt, vaatimukset ja käsitteet:
- Tietämisen ja osaamisen eri muodot (epistēmē, gnōsis, tekhnē, ...)
- Selittävyysvaatimuksen: Asia tiedetään tieteellisesti, kun 1) tiedetään sen syy, ja 2) tiedetään, ettei syy voi olla mikään muu.
- Aksioomat ja teoreemat: Aksioomat ovat todistamattomia peruslauseita, joiden pohjalta johdetaan logiikan avulla teoreemat.
Lähteet
- Knuuttila, Simo & Niiniluoto, Ilkka & Thesleff, Holger: ”Esipuhe”. Teoksessa Aristoteles 1994, s. 5.
- Sihvola, Juha: ”Selitykset: Toinen analytiikka”. Teoksessa Aristoteles 1994, s. 286–291.
- Smith, Robin: Aristotle’s Logic The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. Viitattu 14.3.2014. (englanniksi)
- Knuuttila, Simo: ”Selitykset: Ensimmäinen analytiikka”. Teoksessa Aristoteles 1994, s. 253–262.
Kirjallisuutta
Suomennokset
- Aristoteles: Toinen analytiikka. Teoksessa Aristoteles: Teokset I. Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka. (Katēgoriai. Peri érmēneias.) Suomentanut ja selitykset laatinut Lauri Carlson. (Analutika protera.) Suomentanut ja selitykset laatinut Simo Knuuttila. (Analutika ústera.) Suomentanut ja selitykset laatinut Juha Sihvola. Helsinki: Gaudeamus, 1994. ISBN 951-662-581-9.
Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia
- Aristotle: Analytica Posteriora. Teoksessa Aristotle: Analytica Priora et Posteriora. Toimittanut David Ross & L. Minio-Paluello. Oxford Classical Texts. Oxford: Oxford University Press. ISBN 9780198145622. Kreikankielinen alkuteksti.
- Aristotle: Posterior Analytics. Teoksessa Aristotle’s Works. Volume II. Posterior Analytics. Topica. Loeb Classical Library 391. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press. ISBN 0-674-99430-2. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
Muuta kirjallisuutta
- Berti, Enrico (toim.): Aristotle on Science: The Posterior Analytics. Padua: Antenore, 1981.
Aiheesta muualla
Teos
- Aristotle: Posterior Analytics The Internet Classics Archive. (englanniksi)