Toinen Saksan–Tanskan sota

Toinen Saksan–Tanskan sota käytiin vuonna 1864.[2] Sota alkoi saksalaisvaltioiden hyökkäyksellä Tanskaa vastaan. Taustalla oli pitkään jatkunut rajakiista Schleswig-Holsteinin alueesta.[2] Sota päättyi saksalaisten voittoon kestettyään noin viisi kuukautta. Tanska joutui luovuttamaan Preussille ja Itävallalle Schleswig-Holsteinin.[3] Preussi valtasi koko alueen Itävallalta vain kahta vuotta myöhemmin vuonna 1866, ja Schleswig-Holsteinista tuli osa Saksan keisarikuntaa.

Tanskalaiset perääntyvät Dannevirkestä helmikuussa 1864. Niels Simonsenin grisailletyylinen maalaus.

Toinen Saksan–Tanskan sota
Tanskalaiset puolustavat Dybbølin linnoitusta. Jørgen Valentin Sonnen kuvaus 1871.
Päivämäärä: 1. helmikuuta – 30. lokakuuta 1864 Paikka: Tanska Lopputulos: Preussin ja Itävallan voitto Aluemuutokset: Tanska menetti Schleswig-Holsteinin alueen
Osapuolet
Preussi Itävalta	Tanska
Komentajat
Vilhelm I Otto von Bismarck Helmuth von Moltke Friedrich von Wrangel Frans Joosef I Wilhelm von Tegetthoff	D. G. Monrad Christian Albrecht Bluhme Kristian IX Christian de Meza Georg Gerlach
Vahvuudet
61 000 sotilasta 158 tykkiä sodan alussa, myöhemmät vahvistukset: 20 000 sotilasta 64 tykkiä[1]	38 000 sotilasta yli 100 tykkiä[1]
Tappiot
yli 1 700[1]	yli 5 600[1]

Tanska joutui sodassa taipumaan vihollisen ylivoiman edessä. Se sai osakseen ulkomaista sympatiaa, mutta vain vähän oikeaa apua. Ruotsi julistautui neutraaliksi, vaikkakin Ruotsista tuli vapaaehtoisia Tanskan avuksi.[3]

Sodassa tapahtunut tanskalaisten perääntyminen Schleswigissä sijaitsevalta Dannevirken linnoitukselta aiheutti tanskalaisten keskuudessa suurta paheksuntaa. Kyseessä oli symbolinen tappio, sillä isänmaalliset tanskalaiset pitivät Dannevirken linnoitusta voittamattomana ja sen varusteluun oli käytetty runsaasti varoja. Todellisuudessa linnoitus oli sodan aikana keskeneräinen, vähäisesti miehitetty ja osa sen rakenteista oli jäänyt veden valtaan tai jäätynyt. Tanskan armeija siirtyi pohjoisemmaksi, Flensburgin lähellä sijaitsevaan ja helposti puolustettavaan Dybbølin (saks. Dieppel) linnoitukseen, jonka sitkeä vastarinta nostatti tanskalaisten kansallistunnetta. Urheasta puolustautumisesta huolimatta Saksa voitti sodan.[3]

Schleswig-Holsteinin mukana Saksan keisarikunnan alaisuuteen siirtyi huomattava määrä tanskalaista väestöä. Osa Schleswig-Holsteinista palautui Tanskalle vuonna 1920 kansanäänestyksen perusteella ja Kansainliiton välityksellä.