Toijalan rautatieasema

Rautatien jatkamista Hämeenlinnasta Turkuun ja Tampereelle suunniteltiin jo 1860-luvulla. Senaatin asettama insinööritoimikunta ehdotti vuonna 1862 risteysaseman sijoittamista Akaan kirkonkylään Toijalaan, mutta pian sijoituspaikaksi vaihdettiin Viiala. Turku oli jo Helsinki–Hämeenlinna-radan valmistuttua menettänyt kauppa-asemaansa Helsingille, ja jotta Tampereen kauppa ei suuntautuisi yksinomaan Helsinkiin, turkulaiset halusivat risteysaseman sijoittamista mahdollisimman pohjoiseen. Vuonna 1874 tehtiin täysin toisenlainen ehdotus, jonka mukaan risteysasema olisi sijoitettu Sääksmäelle ja tällöin Turun rata olisi kulkenut Forssan kautta. Kompromissina päädyttiin lopulta Toijalaan, josta radan rakentaminen Turkuun oli myös teknisesti helpointa.[3]

Toijala oli Helsingin ja Tampereen välisen radan ainoa II luokan rautatieasema ja Suomen ensimmäinen varta vasten risteysasemaksi rakennettu asema. Toijalan ensimmäinen asemarakennus valmistui vuonna 1876 ilmeisesti Knut Nylanderin piirustusten mukaan hyvin samankaltaisena kuin vuonna 1874 valmistunut Lahden rautatieasema. Lähes samanlaisten piirustusten mukaan rakennettiin Toijalan aseman ohella myös Tampereen ja Vaasan rautatieasemat, joista ainoastaan Vaasan asema on säilynyt nykypäiviin saakka. Toijalan asemarakennusta laajennettiin myöhemmin kolmeen otteeseen vuosina 1913, 1925 ja 1947. Asemalle rakennettiin myös kahdeksanpaikkainen veturitalli, jota laajennettiin 1900-luvun alussa. Toijalan asema sijaitsi alun perin noin puoli kilometriä kyläkeskuksesta pohjoiseen, mutta lähes koko tiiviisti rakennettu kylä tuhoutui vuonna 1886 sattuneessa tulipalossa ja uusi kylä rakennettiin hajanaisemmin. Samalla asutuksen painopiste siirtyi rautatieaseman tuntumaan, ja asema veti puoleensa myös teollisuutta. 1910-luvun loppuun mennessä aseman ympäristöön oli muodostunut jo noin 2 000 asukkaan yhdyskunta. Vanha Akaan kunta, josta osia oli liitetty Kylmäkosken ja Viialan kuntiin, lakkautettiin vuoden 1946 alussa ja sen jäljelle jääneestä osasta muodostettiin Toijalan kauppala. Seurakunta ja kirkko jäivät tämän jälkeenkin kantamaan Akaan nimeä. Toijala muuttui kaupungiksi vuoden 1977 alussa.[3]

Vuonna 1935 valmistui Toijalan aseman ratapihan ylittävä, edelleen käytössä oleva silta. Henkilöratapiha uusittiin 1960-luvun puolivälissä ja arkkitehti Aarno Ravealan suunnittelema uusi asemarakennus valmistui vuonna 1963. Vanha asemarakennus myytiin huutokaupalla purettavaksi talvella 1964 ja seuraavana kesänä valmistui asemalaitureille johtava alikulkutunneli. Ratapiha mitoitettiin paikallisliikennettä silmällä pitäen, mutta paikallisliikenteen supistamisen myötä ratapiha todettiin ylimitoitetuksi. Vuonna 1968 otettiin käyttöön Turun radan uusi linjaus, joka kaarsi asemalta aiempaa loivemmin Sotkiaan saakka. Veturien huollon keskittyessä Tampereelle veturitalli jäi tarpeettomaksi ja osa siitä purettiin ratapihan laajennuksen yhteydessä vuonna 1974. Vuonna 1979 perustettu Museoveturiseura sai veturitallin käyttöönsä ja sijoitti sinne kaksi hylättyä höyryveturia. Veturitalli toimi aluksi ainoastaan kaluston säilytyspaikkana, kunnes vuonna 1986 avattiin veturimuseo Toijalan kaupungin vuokraamassa ja kunnostamassa veturitallissa.[3]

Toijalan asemarakennus siirtyi VR-Yhtymän omistukseen vuonna 1995. Tavara-asemarakennus purettiin vuonna 1990. Ratapihan alittava uusi alikulkutunneli lähtölaitureille valmistui 2000-luvun alussa ja vanha tunneli poistettiin käytöstä. Veturitalli ja vesitorni siirtyivät eräiden muiden rakennusten mukana Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007.[3]

Valtioneuvosto teki vuonna 1925 päätöksen rautatien rakentamisesta Toijalan asemalta Vanajaveden rannassa sijainneeseen satamaan. Radan rakennustyöt alkoivat seuraavana vuonna ja se otettiin käyttöön vuonna 1927. Satamaan rakennettiin tavarasuojan ja asunnon käsittänyt pysäkkirakennus. Satamaradalla oli aluksi sekä tavara- että henkilöliikennettä, mutta henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1941. Toijalan sataman liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1971 ja suurin osa satamaradasta purettiin 1990-luvun lopulla sen jäädessä Helsingin ja Tampereen välisen moottoritien alle. Radan alkuosa on edelleen SSAB:n teräsvaraston tavaraliikenteen käytössä.[3]

[4]

• Raidetta 1 ei pääsääntöisesti enää käytetä henkilöliikenteessä.
• Raiteelta 2 liikennöidään Turun ja Tampereen väliset matkustajajunat molempiin suuntiin.
• Raiteelta 3 liikennöidään etelään, Helsingin suuntaan.
• Raiteelta 4 liikennöidään pohjoiseen, Tampereen suuntaan.

• Kuva Toijalan rautatieasemasta

Etelä-Suomen lähijunaliikenteen linjakartta

																									O
																								Kotkan satama
																								Kotka
																								Paimenportti
																								Kyminlinna
																								Kymi
																								Tavastila
																								Inkeroinen
																								Myllykoski		Z
																											Kouvola
																				M	R						Koria
																						Nokia					Kausala
																						Tesoma					Uusikylä
																						Tampere					Nastola
																						Lempäälä	G				Villähde
																						Viiala					Lahti
																						Toijala		Herrala	O
																				M		Iittala		Järvelä
																				D		Parola		Lappila			Henna
																						Hämeenlinna		Mommila
																						Turenki		Oitti
																			T			Ryttylä		Hikiä			Mäntsälä
	Y	X																						Riihimäki
Siuntio			U	L																		Hyvinkää	G
Kirkkonummi																						Jokela					Haarajoki
Tolsa																						Saunakallio
Jorvas							Martinlaakso								Vantaankoski							Järvenpää
Masala					E		Louhela								Vehkala			K				Ainola
Kauklahti							Myyrmäki								Kivistö												Kerava
Espoo							Malminkartano								Aviapolis												Savio
Tuomarila							Kannelmäki								Lentoasema												Korso
Koivuhovi							Pohjois-Haaga								Leinelä												Rekola
Kauniainen																											Koivukylä
Kera																											Hiekkaharju
Kilo						A																					Tikkurila
Leppävaara																											Puistola
Mäkkylä																											Tapanila
Pitäjänmäki																											Malmi
Valimo																											Pukinmäki
Huopalahti																											Oulunkylä
Ilmala																											Käpylä
Pasila																											Pasila
Helsinki																											Helsinki
	Y	X	U	L	E	A				P	I		I	P				K	T	D	R					Z
= juna pysähtyy kyseisellä asemalla = juna sivuuttaa kyseisen aseman pysähtymättä = juna ajaa toista reittiä = juna pysähtyy asemalla ilmaistussa menosuunnassa