Tohtorinpuukasvit

Tohtorinpuukasvit eli burserakasvit (Burseraceae) on trooppinen kasviheimo koppisiemenisten Sapindales-lahkossa. Heimoon kuuluvat muun muassa gabonpuut (Acoumea), hartsistaan kuulut olibaanit (Boswellia), tohtorinpuut (Bursera), elemit (Canarium) ja mirhapuut (Commiphora).[1]

Tohtorinpuukasvit
Tuoksutohtorinpuu (Bursera fagaroides)
Tuoksutohtorinpuu (Bursera fagaroides)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Yläluokka: Euphyllophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko: Rosanae
Lahko: Sapindales
Heimo: Tohtorinpuukasvit Burseraceae
Kunth, nom. cons.
Synonyymit
  • Balsameaceae Dumort.
Katso myös

  Tohtorinpuukasvit Wikispeciesissä
  Tohtorinpuukasvit Commonsissa

Tuntomerkit

Tohtorinpuukasvit ovat puita tai pensaita, joiden kaarna on usein hilseilevää ja vaaleanharmaata. Kasvit sisältävät väritöntä tai valkoista, tuoksuvaa ja hartsimaista nestettä, ja aineenvaihdunta tuottaa ellagiinihappoa. Varressa on kivisoluja, sklereidejä, ja karvoitus on hyvin vaihtelevaa. Lehtien päällysketossa on limasoluja. Lehdet ovat pääteparisia, ja lehdykät ovat usein hammaslaitaisia ja niissä on joskus kuultavia pilkkuja. Sekä lehdyköiden että lehtien ruodeissa on usein paksuuntumat eli pulvinukset.[2]

Kaksikotisuus on tohtorinpuukasveilla yleistä. Kukan verhiö on vaihtelevissa määrin yhdislehtinen, kolmi- tai neliliuskainen. Vartalo on tavallisesti lyhyt. Kussakin emilehdessä on kaksi siemenaihetta. Hedelmä on kulmikas luumarja ja väliseinistään murtuva, siinä on keskipylväs. Siemenen ravintovarasto on hemiselluloosainen.[2]

Levinneisyys

Tohtorinpuukasvit ovat trooppisen vyöhykkeen kasveja[2].

Luokittelu

Tohtorinpuukasvisukuja on 19 ja lajeja 755. Ne jaetaan neljään tribukseen. Lähin sukulaisheimo on sumakkikasvit (Anacardiaceae).[2]

Beiselieae-tribus käsittää vain yhden lajin, Beiselia mexicana, joka kasvaa Meksikon Michoacánissa. Se on kaksikotinen. Lehtikannat ovat hyvin turvonneita ja jäävät jäljelle lehden karistua ja kuihtuvat piikeiksi. Sikiäin on 9–12 yhteen kasvaneen emilehden muodostama ja enemmän tai vähemmän vartaloton.[2]

Tribuksessa Garugeae on 11 sukua ja 275 lajia tropiikissa, erityisesti Vanhan maailman puolella. Kasvit ovat kaksikotisia tai kukat ovat kaksineuvoisia. Usein ne ovat kolmilukuisia ja joskus pohjus muodostaa tyveltään yhteenkasvaneiden kehälehtien kanssa maljamaisen hypantion. Hedelmä ei useinkaan ole avautuva. Suurimmat suvut ovat elemit (Canarium, 120 lajia) ja Dacryodes (70 lajia).[2]

Bursereae-tribus sisältää kolme sukua ja 286 lajia kaikkialla tropiikissa. Ne ovat tavallisesti kausivihantia. Yksineuvoiset kukat sijaitsevat kaksikotisesti, mutta sekaneuvoisuuttakin esiintyy. Runsaiten on lajeja mirhapuiden ja tohtorinpuiden suvuissa, edellisessä 185, joista 150 Afrikassa, ja jälkimmäisessä 110 lajia.[2]

Protieae on kolme sukua ja 140 lajia käsittävä tribus. Lajit kasvavat enimmäkseen trooppisessa Amerikassa, mutta myös joitakin Madagaskarilla ja Malaijien saaristossa. Suurin suku on 130-lajinen Protium.[2]

Suvut

Seuraavat suvut kuuluvat tohtorinpuukasveihin[3]:

  • Aucoumea Pierre – gabonpuut
  • Beiselia Forman
  • Boswellia Roxb. ex Colebr. – olibaanit
  • Bursera Jacq. ex L. – tohtorinpuut
  • Canarium L. – elemit
  • Commiphora Jacq. – mirhapuut eli mirhamit
  • Crepidospermum Hook.f.
  • Dacryodes Vahl
  • Garuga Roxb.
  • Haplolobus H.J.Lam
  • Paraprotium Cuatrec.
  • Protium Burm.f.
  • Santiria Blume
  • Scutinanthe Thwaites
  • Tapirocarpus Sagot
  • Tetragastris Gaertn.
  • Trattinnickia Willd.
  • Triomma Hook.f.

Kuvia

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.