Todellisuus

Todellisuus tarkoittaa kaikkea sitä, mikä on olemassa.[1]

Vincent van Gogh, Tähtikirkas yö, 1889.

Todellisuuskäsitys

Todellisuuskäsitys eli maailmankuva on laajin mahdollisin käsitys todellisuudesta. Todellisuuskäsitys sisältää perustavat käsitykset todellisuuden luonteesta sekä tiedosta.[2] Todellisuuskäsitys vaikuttaa ajatteluun, toimintaan ja yhteiskuntaan.[3] Ihmiskunnan historiassa todellisuuskäsitys on perustavasti muuttunut länsimaissa niin antiikin aikana kuin uuden ajan taitteessakin.[4]

Todellisuuden tutkimus
Galakseja.
” Todellisuus on se, joka ei häviä silloin, kun lakkaat uskomasta siihen.” ”

– Philip K. Dick. [5]

Tieteen avulla ihminen on pyrkinyt muodostamaan yhä luotettavamman ja totuudenmukaisemman käsityksen todellisuudesta.[4] Nykyaikaisen käsityksen mukaan pelkän logiikan ja matematiikan avulla ei voida todistaa mitään tosiasioihin ja todellisuuteen liittyvää, vaan todellisuutta tulee tutkia kokemuksen kautta.[6]

Filosofi Ilkka Niiniluoto on sanonut, että vaikka tieteessä ei olekaan ehdottomia takeita totuudesta, on järkiperäisempää hyväksyä tieteen tulokset kuin sen kanssa ristiriidassa olevat käsitykset. Näin ei tule menetellä siksi, että ne välttämättä olisivat tosia, vaan siksi, että ne on saavutettu avoimen, kriittisen, havaintoihin perustuvan ja julkisesti valvottavissa olevan menetelmän avulla.[7]

Oletuksia todellisuuden rakenteesta

Tähtitieteilijä Viktor Ambartsumjan esitti, että aine pyrkii muodostamaan yhä uudenlaisia järjestelmiä, kun siirrytään pienemmistä järjestelmistä suurempiin. Ambarzumjanin mukaan voidaan kuvitella, että aine voi muodostaa äärettömän määrän erilaisia, sisäkkäisiä järjestelmiä, joista ihminen on toistaiseksi havainnut kvarkkien ja havaitun kaikkeuden väliset järjestelmät. [8]

Katso myös

Lähteet
  • Kallio-Tamminen, Tarja: Kvanttilainen todellisuus. Fysiikka ja filosofia maailmankuvan muokkaajina. Helsinki: Yliopistopaino, 2006. ISBN 951-570-625-4.

Viitteet
  1. ”todellisuus: 1. se mikä on todellista, todella olemassa olevaa;” Kielitoimiston sanakirja. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Kallio-Tamminen 2006, s. 205–206, luku Todellisuuskäsityksen luonne: ”Historiallisen ja tieteenfilosofisen aineiston pohjalta todellisuuskäsitys tai maailmankuva voidaan ymmärtää jonkinlaiseksi metateoriaksi, laajimmaksi kulttuurissa yleisesti vaikuttavaksi paradigmaksi, jonka kanssa tietyn aikakauden toiminta ja tieteelliset käsitykset ovat sopusoinnussa. Todellisuuskäsitys sisältää kulttuurissa vaikuttavat ontologiset ja epistemologiset perususkomukset sekä käsitykset niiden suhteesta. –– Jo varhaisessa kasvuiässä omaksutut todellisuuden luonnetta koskevat perusoletukset antavat kehyksen yksittäisen ihmisen olemassaololle, ja sen kautta hän jäsentää kohtaamansa ilmiöt.” ”Laajimpana kulttuurisena paradigmana todellisuuskäsitys läpäisee koko aikakauden kulttuurin ja jättää jälkensä sen eri osa-alueisiin”.
  3. Kallio-Tamminen 2006, s. 240.
  4. Kallio-Tamminen 2006, s. 232.
  5. ”Reality is that which, when you stop believing in it, doesn't go away.” Dick, Philip K.: How to Build a Universe That Doesn’t Fall Apart Two Days Later (puhe vuodelta 1978). Teoksessa Dick, Philip K.: I Hope I Shall Arrive Soon. New York: Doubleday, 1985. ISBN 0-385-19567-2. (englanniksi)
  6. Hick, John: Uskonnonfilosofia, s. 75. (Philosophy of Religion, 1963.) Suomentaneet Taisto Nieminen ja Heikki Kirjavainen. 2. painos (1. painos 1969). Helsinki: Kirjapaja, 1992. ISBN 951-625-167-6.
  7. Niiniluoto, Ilkka: Tiede, filosofia ja maailmankatsomus. Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta, s. 80–81. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-08016-4.
  8. Ambarzumjan, V. A. (Redakteur): Struktur und Formen der Materie. Dialektischer Materialismus und moderne Naturwissenschaft. Berlin: EB Deutscher Verlag der Wissenschaften, 1969. (saksaksi)

    Kirjallisuutta
    • Ganten, Detlev & Deichmann, Thomas & Spahl, Thilo: Luonto, tiede ja elämä. Kaikki, mitä tulee tietää. (Leben, Natur, Wissenschaft, 2003.) Suomentanut Mervi Ovaska. Helsingissä: Ajatus, 2007. ISBN 951-20-7284-2.
    • Enqvist, Kari: Monimutkaisuus. Elävän olemassaolomme perusta. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32679-4.
    • Kotkavirta, Jussi ym. (toim.): Maailma. Suomen filosofisen yhdistyksen Maailma-kollokvio. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2012. ISBN 951-34-0711-X. Teoksen verkkoversio (PDF).
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.