Todd Warriner

Warriner oli aikoinaan lupaava jääkiekkoilija. Hän teki kaudella 1991–1992 OHL-joukkue Windsor Spitfiresissä 50 ottelussa tehot 41+42=83. Warriner valittiin kauden päätteeksi OHL:n ensimmäiseen tähdistökentälliseen ja CHL:n toiseen tähdistökentälliseen. Hänet palkittiin myös CHL Top Prospects Awardilla ollessaan suosikki CHL:stä NHL:n varaustilaisuuteen 1992. Quebec Nordiques varasi Warrinerin koko varaustilaisuuden neljäntenä pelaajana. Hän jatkoi OHL:ssä kuitenkin vielä kevääseen 1994 asti. Warriner kaupattiin siellä Windsor Spitfiresistä Kitchener Rangersiin kaudella 1992–1993. Kaudella 1993–1994 hän pelasi suurimman osan kaudestaan Kanadan maajoukkueessa, mutta keväällä 1994 Warriner edusti Rangersia OHL:n pudotuspeleissä sekä Cornwall Acesia AHL:n pudotuspeleissä.

Kesällä 1994 Warriner kaupattiin suuressa kaupassa Mats Sundinin, Garth Butcherin ja ensimmäisen kierroksen varausvuoron kanssa Toronto Maple Leafsiin vaihdossa Wendel Clarkiin, Sylvain Lefebvreen, Landon Wilsoniin ja ensimmäisen kierroksen varausvuoroon. Kaudella 1994–1995 Warriner pelasi viisi NHL-ottelua ilman tehopisteitä, mutta varsinaisella tulokaskaudella 1995–1996 hän teki 57 ottelussa tehot 7+8=15. Warriner pelasi kuitenkin vielä osan kaudestaan farmijoukkue St. John's Maple Leafsissa. Kaudella 1996–1997 hän murtautui NHL:ään ja pelasi koko kauden ylhäällä. Warriner teki myös henkilökohtaisen yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 12+21=33. 13. helmikuuta 1999 Warriner teki tuolloin valmistuneessa Maple Leafsin kotiareena Air Canada Centressä hallin historian ensimmäisen maalin.

Marraskuussa 1999 Warriner kaupattiin Tampa Bay Lightningiin vaihdossa kolmannen kierroksen varausvuoroon. Kesällä 2001 matka jatkui sieltä Phoenix Coyotesiin, josta Lightning sai vaihdossa Juha Ylösen. Warriner kuitenkin kaupattiin joulukuussa 2001 Trevor Letowskin, Tyler Bouckin ja kolmannen kierroksen varausvuoron kanssa Vancouver Canucksiin vaihdossa Drake Berehowskyyn ja Denis Pedersoniin. Warriner kuitenkin pelasi kauden aikana vain 32 NHL-ottelua ja haki pelituntumaa farmistakin sekä Coyotesin että Canucksin organisaatiossa. Helmikuussa 2003 hänet kaupattiin Philadelphia Flyersiin, mutta Flyers asetti Warrinerin siirtolistalle, josta Nashville Predators nappasi hänet maaliskuussa 2003. Warriner ei ole pelannut NHL:ssä kevään 2003 jälkeen.

Warriner odotti kauden 2002–2003 jälkeen sopimustarjouksia NHL:stä, mutta hän ei saanut sieltä sopimusta. Hän harjoitteli itsekseen alkukaudella 2003–2004 ja lokakuussa 2003 Warriner siirtyi Eurooppaan ja SM-liigajoukkue Jokereihin.[1][2] Hän oli kauden aikana kuitenkin paljon loukkaantuneena ja pelasi vain 13 runkosarjaottelua tehoin 5+1=6, mutta myös kahdeksan playoff-ottelua tehoin 0+2=2. Warriner loukkaantui ensin syyskaudella, mutta palasi kokoonpanoon tammikuussa 2004. Hän loukkaantui pian uudelleen toisessa paluuottelussaan.[3] Warriner oli kuitenkin pelikunnossa taas pudotuspeleissä.

Kaudeksi 2004–2005 Warriner siirtyi Sveitsin Nationalliga B:n HC Forward-Morgesin riveihin. Hän oli tehoilla 23+33=56 joukkueensa toiseksi paras pistemies Martin Gélinasin jälkeen sekä koko Nationalliga B:n pistepörssin kymmenes yhdessä HC La Chaux-de-Fondsin Michael Neiningerin kanssa. Warriner voitti 136 jäähyminuutillaan runkosarjan jäähypörssin. Vuodet 2005–2007 hän pelasi Saksassa, DEL-joukkue Hannover Scorpionsissa ja vuodet 2007–2009 samaa liigaa Kölner Haiessa. Warriner voitti kaudella 2008–2009 DEL:n runkosarjan jäähypörssin 185 minuutillaan. Warriner jätti Kölnin kevään 2009 jälkeen[4] ja lopetti uransa.

Mitalit
Maa:  Kanada
Miesten jääkiekko
Olympialaiset
Hopeaa	Lillehammer 1994	jääkiekko

Warriner oli voittamassa olympiahopeaa Lillehammerista vuonna 1994.

• Todd Warriner Eurohockey-sivustolla (englanniksi)
• Todd Warriner The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
• Todd Warriner Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
• Todd Warriner Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)