Tobiano

Tobiano on yleinen, dominoivan geenin aiheuttama hevosen kirjavuuskuvio. Tobianogeeni tuottaa valkokarvaisia, vaaleanpunaihoisia alueita hevosen karvaan. Väritys on näkyvä syntymästä lähtien ja katoaa vain muiden geenien mahdollisesta vaikutuksesta.

Tobiano

Selkeä, melko tavanomainen tobianokuvio
Genotyyppi
Geeni: TOTO tai TOto
Selitys: Homotsygootti tai heterotsygootti dominoiva tobianogeeni
Fenotyyppi
Runko: Valkoisten, selkeäpiirteisten valkoisten alueiden kirjavoima.
Jouhet: Pohjavärin mukaiset tai valkoiset
Iho: Valkoisten alueiden kohdalta vaaleanpunainen, muuten pohjavärin mukainen
Muuta: Yleensä valkoiset jalat ja pohjavärin mukainen pää

Värityksen piirteet

Tobianokuvioon kuuluvat usein seuraavat piirteet:

  • Jalat ovat valkoiset polvista ja kintereistä alaspäin
  • Valkoinen alue kulkee selkälinjan yli sä'än ja hännäntyven välistä
  • Valkoiset alueet näyttävät lähinnä pystysuuntaisilta
  • Mahdolliset päänmerkit ovat tavanomaisen pienehköjä. Suuret päänmerkit viittaavat siihen, että hevosella on tobianogeenin lisäksi muitakin kirjavuusgeenejä.
  • Valkoiset alueet ovat useimmiten pyöreähköjä ja tasareunaisia
  • Värillinen alue kattaa kaulan.

Peritytyminen ja genetiikka
Kimontobiano islanninhevonen; syntymäväri on värillisissä kohdissa muuttunut jo harmaaksi ja osittain vaaleaksi, mutta puhtaanvalkoiset kirjavuuskuviot erottuvat vielä melko selkeästi.

Tobianogeeni TO on dominoiva.[1] Hevonen voi siis olla tobiano-kuvioinen, vaikka se olisi perinyt tobianotekijän vain toiselta vanhemmistaan ja olisi heterotsygootti geenin suhteen. Mikäli hevonen on tobianon suhteen homotsygootti, se periyttää värityksensä kaikille jälkeläisilleen. Kuvio voi kuitenkin hävitä, mikäli hevosella on kimotekijä: tällöin kuvio on näkyvä hevosen ollessa nuori, mutta kimoutumisen edessä värilliset alueet vaalenevat ja lopulta muuttuvat valkoisiksi. Kimontobianoilla hevosilla alun perin värillisten alueiden iho kuitenkin säilyy tummana, mikä saattaa aiheuttaa "haamukuvioita". Diluutioväriä kantava homotsygootti tobiano (kuten voikon- tai ruunivoikontobiano) voi myös saada toisen diluutioväriä kantavan hevosen kanssa kaksoisdiluutiovärisen varsan, jonka hailakasta pohjaväristä valkoiset kirjavuuskuviot eivät välttämättä erotu juurikaan.

Tobianogeeni ei liity lethal white -oireyhtymäan, mutta myös tobianokuvioinen hevonen voi kantaa syndrooman aiheuttavaa frame overo -tekijää, vaikka fenotyyppi ei siihen viittaisikaan.[2] Joissain tapauksissa hevonen, joka kantaa sekä tobiano- että muita kirjavuustekijöitä ("overo"), voi fenotyypiltään viitata sekä tobiano- että ei-tobiano -kuvioon; tällaisia hevosia kutsutaan toveroiksi.

DNA-testit

Tobiano-geenille on kehitetty DNA-testi. Alun perin tobianoa ei voitu testata suoraan; ensimmäiset tobianotestit tutkivat kuutta markkeria, joiden joukossa oli eräs hevosen 3. kromosomin KIT-geenin markkeri, joka liittyi läheisesti tobianoon, mutta jonka perusteella ei voitu virallisesti määrittää homotsygoottisuutta.[3] Vuonna 2008 Kentuckyn yliopiston tutkittua asiaa joidenkin vuosien ajan todettiin tobianokuvion johtuvan KIT-geenin säätelyjaksoon vaikuttavasta kromosomitason "käännöksestä".[4] Tämä muutos paikannettiin lopulta geneettistä testausta varten, ja nykyään jotkin laboratoriot tarjoavat sitä suorempana keinona todeta tobianogeeni. Tobianotestiä käytetään useimmiten määrittämään onko hevosyksilö homotsygootti, mutta testi on hyödyksi myös tapauksissa joissa hevonen on kimoutunut tai joissa hevoselta selittämättä puuttuu pigmenttiä.

Katso myös

Lähteet
  • "Horse coat color tests" from Veterinary Genetics Laboratory, School of Veterinary Medicine, University of California, Davis. Web Site accessed January 12, 2008
  • "Introduction to Coat Color Genetics" from Veterinary Genetics Laboratory, School of Veterinary Medicine, University of California, Davis. Web Site accessed January 12, 2008

Viitteet
  1. Introduction to Coat Color Genetics Veterinary Genetics Laboratory, School of Veterinary Medicine, University of California, Davis. Viitattu 21.2.2010. (englanniksi)
  2. Paul D. Vrotsos RVT and Elizabeth M. Santschi DVM, University of Minnesota Genetics Group: Stalking the Lethal White Syndrome Paint Horse Journal. Heinäkuu 1998. Ameriacan Paint Horse Association. Arkistoitu 26.10.2008. Viitattu 21.2.2010. (englanniksi)
  3. Tobiano Veterinary Genetics Laboratory, School of Veterinary Medicine, University of California, Davis. Arkistoitu 15.5.2010. Viitattu 21.2.2010. (englanniksi)
  4. DNA Testing for Tobiano Animal Genetics Incorporated. Arkistoitu 17.9.2010. Viitattu 21.2.2010. (englanniksi)


    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.