Tk3

Tk3, lempinimi Pikku-Jumbo, on Valtionrautateiden käyttämä höyryveturi, tyypiltään kevyt tavarajunaveturi. Vetureita rakennettiin kaikkiaan 161 kappaletta vuosina 19271953. Tk3 oli valmistusmäärältään suurin höyryveturisarja Suomessa, ja kaikki sarjan veturit eivät ehtineet olla samaan aikaan käytössä.[1] Veturit saivat alun perin sarjamerkinnän K5, joka vaihdettiin Tk3:ksi vuonna 1942.

Tk3
Tk3 1159 Kokkolan rautatieasemalla
Tk3 1159 Kokkolan rautatieasemalla
Perustiedot
Tyyppi höyryveturi
Liikennöitsijä Valtionrautatiet
Valmistaja Suomi Tampella
Suomi Lokomo
Tanska Frichs
Lukumäärä 161
Valmistusvuodet 19271953
Museoitu 3 kpl
Numerointi 800–899, 1100–1118, 1129–1170
Lempinimi Pikku-Jumbo
Tekniset tiedot
Huippunopeus 60 km/h
Paino 51,8 + 26,4 t
Pituus 16 000 mm
Pyörästö 2-8-0 (1'D-3T)
Pyörästön pituus 12 660 mm
Suurin akselipaino 10,7 t
Pyörän halkaisija 1 270 mm
Vetovoima 9 550 kp = 94 kN
Kouvolan Aseman vieressä näytteillä oleva höyryveturi Tk3 859
Tk3 Karjaan ratapihalla museoveturina.

Tk3-vetureita oli käytössä tavarajunissa höyryveturiliikenteen päättymiseen saakka vuonna 1975. Osa vetureista jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan jälkeen, jolloin tuli tarvetta uusille vetureille. Suomalaisten Tampellan ja Lokomon veturitehtaiden rajallisesta tuotantokapasiteetista johtuen veturit 11471166 rakensi tanskalainen Frichs vuonna 1949.

Tk3 muistuttaa raskaampaa Tv1-tavarajunaveturia. Veturi on kaksoiskoneistoinen ja tulistajatyyppinen.

Teknisiä tietoja

  • Akselijärjestys 2-8-0
  • Pituus 16,000 m
  • Suurin sallittu nopeus 60 km/h
  • Vetopyörien halkaisija 1 270 mm
  • Vetovoima 9 550 Kp / 94 kN
  • Tulipinta 84,8 m²
  • Työpaine 14,0 kp/cm²
  • Vesitila 9,5 m³
  • Halkotila 10,0 m³
  • Hiilitila 4,5 m³
  • Sylinteri/isku 460/630 mm

Säilyneet Tk3-veturit

Veturi # Valmistaja Valmistettu Valm. # Sijoitettu Muuta
852Lokomo192982Pieksämäki
859Lokomo192989Kouvola (1970)Kunnostettu 2019[2]
1103Lokomo1943141Englanti (1990)
1104Lokomo1943142Haapamäki, Keuruu
1105Lokomo1943143Pietari, Venäjä
1106Lokomo1943144Parolan panssarimuseo, Hattula
1108Lokomo1943146Turku
1111Lokomo1944149Haapamäki, Keuruu
1112Lokomo1944150Vaala
1129Tampella1945526Haapamäki, Keuruu
1130Tampella1945527Haapamäki, Keuruu
1132Tampella1945529Suolahti, Äänekoski (22.9.2016[3])
1134Tampella1946531Ongar, Essex, Englanti
1135Tampella1946562Haapamäki, Keuruu (29.8.1987)
1136Tampella1947563Haapamäki, KeuruuMuseoajoja 2006 (om. HMVY)
1138Tampella1947565Suolahti, Äänekoski
1139Tampella1947566Haapamäki, KeuruuMuseoajoja 19791987
1140Tampella1947567Haapamäki, Keuruu
1144Tampella1948571Bressingham, Norfolk, Englanti
1147Frichs1949393Rovaniemi
1148Frichs1949394Rovaniemi (29.7.2007[4]−)Museoajoja 2007 (om. Canterbury Travels Ltd)
Väriltään sininen.
1150Frichs1949396Toijala, AkaaMuseoajoja 1976 (om. VR, hallinnoi Veturimuseo)
1151Frichs1949397Englanti (2005)Museoajoja 1995?
Toimi Sinebrychoffin mainosveturina, jolloin numero oli tilapäisesti 1819. Punainen väri säilytetty.
1152Frichs1949398Ämmänsaari, Suomussalmi
1154Frichs1949400Kauppakeskus Veturi, Kouvola (6.6.2012[5]–)
1157Frichs1949403Englanti (1990)
1159Frichs1949405KokkolaMaalattiin uudelleen heinäkuussa 2020.[6]
1163Frichs1949409Pasila, Helsinki
1165Frichs1949411Seinäjoki (10.11.1997)
1167Lokomo1952163RaumaEhostettu vuonna 2012.[7]
1168Lokomo1952164Porvoo (3.8.2014)
Nurmes (5.8.2014)
Museoajoja 1999 (om. Höyryraide Oy)
"Lili"
1170Lokomo1953166Karjaa, Raasepori

Veturin numero 1168 omistaa Höyryraide Oy, joka kunnosti veturin liikennöintikuntoiseksi jo vuosina 19961999. Museoliikennöinnin Höyryraide aloitti Porvoon radalla heti veturin kunnostuksen valmistuttua kesällä 1999. Höyryveturi Tk3 1168 on ainoa Lokomon valmistama Tk3 -sarjan veturi, joka on kunnostettu museoliikenteeseen.

Nro 1136 Haapamäen museoveturiyhdistyksen hallussa.[8]

Nro 1150, kolmas käyttökuntoinen Tk3 on Veturimuseon hallinnoima ja VR:n omistama.

Syksyllä 2007 valmistui ajokuntoon Rovaniemelle sijoitettu Tk3 1148. Sen liikennekelpoisuustarkastus tehtiin marraskuun lopussa 2007. Sitä käytettiin brittituristeille tarkoitetussa Arctic Express -junassa.

Näiden neljän lisäksi Englannissa, Epping-Ongar -museorautatiellä, on ajokuntoisena aiemmin Suomessa käytössä ollut Tk3 1151 (sponsorinumeroltaan 1819). Sen omistaa brittiläinen Nigel Sill, ja se laivattiin Englantiin vuonna 2005.

Tk3-vetureita on myös useilla asemilla muistomerkkeinä sekä muun muassa Haapamäen höyryveturipuistossa.

Lähteet

  • Salo, Sakari K.: Höyryveturikirja. Kustantaja Laaksonen, 2009. ISBN 978-952-5805-12-3.
  • Pölhö, Eljas – Pykälä-Aho, Mia: Suomen juna- ja raitiovaunukuvasto / Finnish Motive Power 1.1.1996. Malmö: Stenvall, 1996. ISBN 91-7266-133-X. suomi, englanti
  • SRHS: Tietoa Suomen vetureista (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet

  1. Salo 2009: 36.
  2. Tasoristeys 3/2019 Resiina-lehti. Viitattu 29.1.2021.
  3. Tulla, Riku: Pikku-Jumbolle uusi koti Suolahdesta Sisä-Suomen Lehti. 23.9.2016. Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 25.9.2016.
  4. Nummelin, Markku: Tasoristeys-palsta. Resiina, 2007, 39. vsk, nro 3, s. 36–51. ISSN 0356-0600.
  5. Kauppakeskus Veturi avataan syyskuussa Kouvolassa Kesko. 6.6.2012. Arkistoitu 20.6.2012. Viitattu 17.8.2014.
  6. Tasoristeys 3/2020 Resiina-lehti. Viitattu 29.1.2020.
  7. Rauman Pikku-Jumbo sai uuden ilmeen Yle. 16.8.2012. Viitattu 26.3.2015.
  8. Haapamäen museoveturiyhdistys: Tk3 (Arkistoitu – Internet Archive)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.