Tito Puente

Ernesto Antonio ”Tito” Puente Jr (20. huhtikuuta 1923 New York – 1. kesäkuuta 2000 New York) oli latinalaisamerikkalaisen musiikin esittäjä. Hän asui Yhdysvalloissa ja oli puertoricolaisperäinen.[1]

Tito Puente
Puente 23. marraskuuta 1996 Kennedy Centerissä, Washington DC:ssä.
Puente 23. marraskuuta 1996 Kennedy Centerissä, Washington DC:ssä.
Henkilötiedot
Syntynyt20. huhtikuuta 1923
New York, New York, Yhdysvallat
Kuollut1. kesäkuuta 2000 (77 vuotta)
New York, New York, Yhdysvallat
Muusikko
Tyylilajit latinalaisamerikkalainen musiikki ja salsa
Soittimet timbaalit, vibrafoni ja patarummut
Levy-yhtiöt Fania Records (käännä suomeksi) ja Tico Records
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]

Puente on esiintynyt myös itsenään televisiosarjoissa, kuten Bill Cosby Show’ssa. Hän ääninäytteli itseään vierailevana tähtenä Simpsonit-animaatiosarjan kaksiosaisessa tarinassa ”Kuka ampui johtajan?” vuonna 1995.

Puenten vuonna 1962 julkaisemaa kappaletta ”Oye Como Va” on myöhemmin tehnyt tunnetuksi coverversiollaan myös Santana.[1] Puenten albumi Dance Mania (1958) valittiin mukaan vuonna 2005 julkaistuun englanninkieliseen hakuteokseen 1001 Albums You Must Hear Before You Die.[2]

Elämä ja ura

Puente kävi lapsena piano- ja rumputunneilla. Jo 12-vuotiaana hän soitti ensimmäisessä yhtyeessään.[1] Hän palveli laivastossa toisen maailmansodan alussalähde? ja opiskeli musiikin teoriaa Juilliard School of Musicissa vuosina 1945–1947.[1] Ensimmäisen kerran hän johti omaa orkesteriaan vuonna 1948 ja toi samalla vibrafonin latinalaismusiikkiin.[1]

Puente nousi massojen suosioon 1950-luvun alun mambovillityksen myötä.[3] Hänen musiikissaan oli vaikutteita monista karibialaisista ja afrokuubalaisista tyyleistä, mambon ohella sonista ja cha-chasta. Hän esitti myöhemmin myös pop- ja bossa nova -tyyppistä musiikkia sekä salsaa. Hänen varhaiskautensa merkittävimpiä albumeita ovat vuonna 1956 julkaistu Cuban Carnival sekä kaksi Dance Mania -albumia vuosilta 1958 ja 1960.[1]

Puente initioitiin afrokuubalaiseen santería-uskontoon vuonna 1974, ja sen merkiksi hän pukeutui vuoden ajan täysvalkoisiin vaatteisiin.[1]

Puente nousi toisen kerran kuuluisuuteen 1990-luvun alussa Oscar Hijuelosin Mambo Kings -kirjan pohjalta tehdyn elokuvan myötä. Vuonna 1991 julkaistu The Mambo King oli hänen sadas albuminsa. Yhteensä Puente äänitti kaikkiaan noin 120 albumia.[1]

Puente kärsi sydäninfarktin pian pidettyään show’n Puerto Ricossa. Kuukauden päästä hänelle tehtiin New Yorkissa sydänleikkaus, josta hän ei selvinnyt vaan menehtyi 77 vuoden ikäisenä touko-kesäkuun vaihteessa 2000.[1]

Kunnianosoitukset

Puente voitti ensimmäisen Grammy-palkintonsa vuonna 1979 albumista Homenaje a Beny Moré. Ennen kuolemaansa hän sai yhteensä viisi Grammya, joista viimeisin tuli vuonna 2000 albumista Mambo Birdland.[1] Hänelle myönnettiin vielä vuonna 2003 postuumisti Grammy Lifetime Achievement Award. Vuonna 2018 albumi Dance Mania (1958) valittiin mukaan Yhdysvaltain kongressin kirjaston National Recording Registry -kokoelmaan, johon kootaan esteettisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti merkittäviä yhdysvaltalaisia äänitteitä.[4]

Lähteet
  1. Kotirinta, Pirkko: Kestotähti julkaisi yli sata levyä. Helsingin Sanomat, 2.6.2000, s. A12.
  2. Dimery, Robert (toim.): 1001 Albums You Must Hear Before You Die. Cassell Illustrated, 2005. ISBN 1-84403-392-9.
  3. Luhtala, Pertti ym.: Rumbakuninkaista salsatähtiin 2: Jazz innostuu congarytmeistä. Helsingin Sanomat, 10.7.1977, s. 18.
  4. Complete National Recording Registry Listing Kongressin kirjasto. Viitattu 20.4.2023. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.