Tiotikseeni

Tiotikseeni (Navane) on neurolepti eli antipsykoottinen lääke. Se ei ole kovin sedatiivinen, joskin sen hoitovaikutusta on pidetty aktivoivana. Niin sanottuihin sairauden negatiivisiin oireisiin kuuluu passiivisuus ja sosiaalisista kontakteista vetäytyminen skitsofreniassa.


Tiotikseeni
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(9Z)-N,N-dimetyyli-9-[3-(4-metyylipiperatsin-1-yyli)propylideeni]tioksanteeni-2-sulfonamidi
Tunnisteet
CAS-numero	5591-45-7
ATC-koodi	N05AF04
PubChem	941651
DrugBank	DB01623
Kemialliset tiedot
Kaava	C₂₃H₂₉N₃O₂S₂
Moolimassa	443,625 g/mol
SMILES	Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus	?
Metabolia	Hepaattinen
Puoliintumisaika	10-20 tuntia
Ekskreetio	?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria	?
Reseptiluokitus
Antotapa	Oraalinen

Tiotikseeni kuuluu tiaksantiinien lääkeaineryhmään. Lääkeaineen aiheuttamat sivuvaikutukset ovat samansuuntaisia. Tiotikseeni ei saavuttanut kovin laajaa käyttöä psykiatristen sairauksien hoidossa, ja se on voitu poistaa käytöstä Suomessa.

Tiaksanteenit metaboloituvat eli hajoavat elimistössä CYP2D6-entsyymin välityksellä, kuten fentiatsiinitkin. Usean samankaltaisesti vaikuttavan, taikka samaa metaboliareittiä käyttävän lääkeaineen yhteiskäyttö saattaa lisätä haittavaikutuksia. Niiden poistuminen elimistöstä hidastuu metabolisten kanavien tukkeutuessa.[1]

Lähteet

Tuomi, Olli & Alfering: Lääkkeet ja niiden käyttö, SHKS/WSOY, 1977, Porvoo (s. 179) ISBN 951-0-06936-1
Therapia Fennica — TF 74 (s. 651) ISBN 951-99041-6-6

Viitteet

Achté & Tuominen: Psykiatrian käsikirja, Recallmed, 1998, Jyväskylä (s. 352) ISBN 951-9221-91-3

Aiheesta muualla

PubChem: Thiothixene (englanniksi)
DrugBank: Thiothixene (englanniksi)
Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Tiotixene (englanniksi)

Antipsykootit

Butyrofenonijohdokset	benperidoli \| bromiperidoli \| droperidoli \| fluanisoni \| haloperidoli \| melperoni \| moperoni \| pipamperoni \| trifluperidoli
Fentiatsiinijohdokset	butaperatsiini \| diksyratsiini \| flufenatsiini \| klooripromatsiini \| levomepromatsiini \| mesoridatsiini \| peratsiini \| perfenatsiini \| perisiatsiini \| pipotiatsiini \| proklooriperatsiini \| promatsiini \| sulforidatsiini \| tioridatsiini \| tiopropatsaatti \| tioproperatsiini \| trifluoperatsiini \| triflupromatsiini
Muut tyypilliset antipsykootit	klooriprotikseeni \| flupentiksoli \| klopentiksoli \| loksapiini \| molindoni \| pimotsidi \| tiotikseeni \| tsuklopentiksoli
Epätyypilliset antipsykootit	amisulpridi \| aripipratsoli \| asenapiini \| brekspipratsoli \| iloperidoni \| karipratsiini \| ketiapiini \| klotsapiini \| lumateperoni \| lurasidoni \| mosapramiini \| olantsapiini \| paliperidoni \| perospironi \| risperidoni \| sertindoli \| sulpiridi \| tsiprasidoni \| tsotepiini

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Achté & Tuominen: Psykiatrian käsikirja, Recallmed, 1998, Jyväskylä (s. 352) ISBN 951-9221-91-3