Tintti Afrikassa
Tintti Afrikassa (ransk. Tintin au Congo) on belgialaisen sarjakuvapiirtäjä Hergén toinen Tintti-sarjakuva. Se julkaistiin alun pitäen jatkosarjana Le Petit Vingtieme -lehdessä 5. kesäkuuta 1930 – 11. kesäkuuta 1931. Albumina se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1931.
Tintti Afrikassa | |
---|---|
Tintin au Congo | |
Alkuperäisteos | |
Kirjailija | Hergé |
Kuvittaja | Hergé |
Kieli | ranska |
Julkaistu | 1931 (mv), 1946 (väri) |
Suomennos | |
Suomentaja | Heikki Kaukoranta ja Soile Kaukoranta |
Kustantaja | Otava |
Julkaistu | 1978 |
Sivumäärä | 64 |
ISBN | 951-1-05048-6 |
Sarja: Tintin seikkailut | |
Edeltävä | Tintti Neuvostojen maassa |
Seuraava | Tintti Amerikassa |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Alkuperäinen versio sisälsi 110 sivua ja oli kokonaan mustavalkoinen. Sarjakuva sai nykyisen julkaisuasunsa vuonna 1946, kun se piirrettiin Hergén studiolla uudelleen. Tuolloin myös sivuja vähennettiin 62:een, jotta sarjakuva pystyttiin värittämään. Myös paljon kyseenalaista ajankuvaa poistettiin tai muutettiin sopivammaksi. Esimerkiksi kohtaus, jossa Tintti opettaa kongolaisille lapsille Belgian historiaa on muutettu uudessa versiossa matematiikan oppitunniksi[1]. Myöhemmin Tintti Afrikassa -albumia on arvosteltu kolonialististen ja rasististen asenteiden esittämisestä.[2] Suomennoksen on julkaissut Otava vuonna 1978.
Tarina sijoittuu Kongoon, joka oli tuolloin Belgian siirtomaa (aina vuoteen 1960 asti) oltuaan sitä ennen kuningas Leopold II:n henkilökohtaista omaisuutta.
Juoni
Tintti Afrikassa -tarinassa on muiden varhaisten Tintti-sarjakuvien tavoin tilannekomiikkaan ja paikkojen nopeaan vaihtumiseen perustuva juoni, jossa päähenkilö Tintti etenee tilanteesta toiseen.
Kaikki alkaa Belgiasta, josta Tintti lähtee laivalla kohti Afrikkaa ja silloista Belgian siirtomaata Kongoa, tarkoituksenaan tehdä maata esittelevä juttu. Al Capone, Chicagon gangsterijengin johtaja, halusi lisätä tulojaan alkamalla valvoa Afrikan timantintuotantoa. Kun Al Capone kuuli Tintin lähdöstä Afrikkaan, hän luuli että Tintti oli saanut vihiä hänen suunnitelmistaan. Al Capone lähettää hänen peräänsä tuntemattoman gangsterin, joka aikoo hankkiutua Tintistä eroon hinnalla millä hyvänsä.
Kritiikki
Tintti Afrikassa on saanut ilmestymisensä jälkeen runsaasti kritiikkiä. Myös Hergé on sanonut, ettei hän ole tyytyväinen työhönsä.[3] Tarinaa pidetään rasistisena. Vuonna 2007 sen myyminen yritettiin kieltää Ruotsissa rasistisuuteen vedoten, mutta syytteet kaatuivat, koska vanhasta teoksesta ei enää voinut nostaa syytettä.[4] Kongolainen Bienvenu Mbutu nosti vuonna 2007 Belgiassa kauppaoikeudessa kanteen, jossa vaadittiin kirjan myynnin kieltämistä ja käytti perusteena Britanniassa tehtyä päätöstä, jonka mukaan kirja on rasistinen.[5] Belgialaisen tuomioistuimen vuonna 2012 antaman päätöksen mukaan teos ei ole rasistinen. Päätöksessä todettiin, että vuoden 1946 teosta ei ollut tarkoitettu rasistisen vihan yllyttämiseen, vaan teos syntyi aikana, jolloin kolonialistiset ajatukset olivat vallitsevia.[3]
Myös Tintin välinpitämätön suhde eläimiin on järkyttänyt monia, sillä yhdessä tarinan kohtauksista Tintti esimerkiksi tappaa vahingossa 13 antilooppia. Nykyisin saatavilla olevasta versiosta on myös poistettu kohtaus, jossa Tintti tappaa sarvikuonon poraamalla sen selkään ensin reiän ja panostamalla sen dynamiitilla. Hergé katsoi kohtauksen myöhemmin olevan liian groteski ja poisti sen tarinasta.[6]
Taiteilija ja sarjakuvapiirtäjä Anton Kannemeyer on käyttänyt Hergén albumin kuvia satiirisissa teoksissaan.[7]
Albumia on aiemmin luettu Kongossa vain ranskaksi, ja begialaisen sarjakuvataiteilija Ilan Manouachin mukaan se on ollut siellä jonkinlainen kulttiteos. Tammikuussa 2015 siitä julkaistiin lingalankielinen laitos Tintin akei Kongo. "Tintti-albumi on osa Kongon historiaa", sanoo laitoksen tuntemattomana pysyttelevä julkaisija.[8]
Lähteet
- Forum: Kulttuurien kohtaaminen; Antti Kohi, Hannele Palo, Kimmo Päivärinta, Vesa Vihervä; Otava 2008; s. 118
- Lampila, Hannu-Ilari: Tintti Kongossa -kirjan myynti saatetaan kieltää Belgiassa. Helsingin Sanomat, 30.12.2009, s. B3.
- Tintin in the Congo not racist, court rules BBC 13.2.2012
- Hämäläinen, Timo: Tintti Afrikassa-albumia ei kielletä Ruotsissa Iltasanomat. Viitattu 17.9.2009.
- Oikeudenkäynti Tintti-kirjaa vastaan alkoi Belgiassa Helsingin Sanomat. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 30.9.2011.
- Congo, Tintinologist.org
- Valta, Reijo: Anton Kannemeyer Tintin stereotypioissa Pois työpöydältä. 31.8.2010. Viitattu 6.3.2015.
- Harri Römpötti: Tintti ilmestyi lingalaksi. Suomen Kuvalehti, 20.3.2015, nro 12, s. 60-61. Otavamedia.
Aiheesta muualla
- Reijo Valta: Tintti Kongossa: Karikatyyrien muuttuvat merkitykset. Kosmopolis 3/2008.
Sarjakuva-albumit |
Tintti Neuvostojen maassa (1930) • Tintti Afrikassa (1931) • Tintti Amerikassa (1932) • Faaraon sikarit (1934) • Sininen lootus (1936) • Särkynyt korva (1937) • Mustan saaren salaisuus (1938) • Kuningas Ottokarin valtikka (1939) • Kultasaksinen rapu (1941) • Salaperäinen tähti (1942) • Yksisarvisen salaisuus (1943) • Rakham Punaisen aarre (1944) • Seitsemän kristallipalloa (1948) • Auringon temppeli (1949) • Mustan kullan maa (1950) • Päämääränä kuu (1953) • Tintti kuun kamaralla (1954) • Tuhatkaunon tapaus (1956) • Seikkailu Punaisella merellä (1958) • Tintti Tiibetissä (1960) • Castafioren korut (1963) • Lento 714 (1968) • Tintti ja Picarot (1976) • Tintti ja aakkostaide (1986) |
---|---|
Hahmot |
Tintti • Kapteeni Haddock • Milou • Professori Tuhatkauno • Dupont ja Dupond • Bianca Castafiore • Muut hahmot |
Tapahtumapaikat |
Borduria • Khemed • Moulinsartin linna • San Theodoros • Syldavia |
Elokuvat |
Kultasaksinen rapu (1947) • Tintti ja merirosvon aarre (1961) • Tintti ja siniset appelsiinit (1964) • Auringon temppeli (1969) • Tintti Haijärvellä (1972) • Tintin seikkailut: Yksisarvisen salaisuus (2011) |
Animaatiosarjat |
Les aventures de Tintin d'après Hergé (1958–62) • Tintin seikkailut (1991–92) |
Videopelit |
Tintin on the Moon (1989) • Tintin in Tibet (1996) • Prisoners of the Sun (1997) • Tintin: Destination Adventure (2001) |
Yhteistyökumppanit |
Norbert Wallez • Bob de Moor • Edgar Pierre Jacobs • Jacques Martin • Greg • Roger Leloup • Josette Baujot • Jacques Van Melkebeke • Fanny Rodwell • Philippe Goddin • Michael Farr • Benoît Peeters • Numa Sadoul • Jean-Pierre Talbot • Yves Rodier |
Muuta |
Borduuri • Casterman • Hergé-museo • Le journal de Tintin • Le Petit Vingtième • Ligne claire • Studios Hergé • Syldaavi • Tintin et le Thermozéro • Quick & Flupke • Veikko, Tette ja Jykke |