Tingsrydin kunta

Tingsrydin kunta (ruots. Tingsryds kommun) on Kronobergin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Tingsryd.[3]

Tingsrydin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Kronobergin lääni
Maakunta Småland
Keskustaajama Tingsryd
Kuntakoodi 0763
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 1 044,76 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 12 319
 – Väestötiheys 11,8 as./km²









Tingsrydin kunnan alueella sijainneet pitäjät.

Kunnan maapinta-ala on 1 044,76 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 12 319 henkeä (31.12.2021).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 47,50 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 4,5 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Tingsrydin suomalainen ystävyyskaupunki on Keuruu[6].

Kuntajaon kehitys

Vuonna 1905 Almundsrydin maalaiskuntaan perustettiin Rydin taajaväkinen yhdyskunta. Vuonna 1921 osa Tingsåsin maalaiskunnasta erotettiin Tingsrydin kauppalaksi. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Almundsryd (Almundsryd ja Härlunda)
  • Linneryd (Linneryd ja Nöbbele)
  • Väckelsång (Jät, Uråsa ja Väckelsång)
  • Älmeboda (Långasjö ja Älmeboda)
  • Södra Sandsjö (ei muutosta)
  • Urshult (ei muutosta).

Lisäksi Tingsås liitettiin Tingsrydin kauppalaan. Almundsryd muutettiin vuonna 1958 kauppalaksi, mikä oli yksi viimeisiä kauppalanperustamisia Ruotsissa. Myöhemmin se vaihtoi nimekseen Rydin kauppala aiemman Rydin taajaväkisen yhdyskunnan (1905–1957) mukaan.

Vuonna 1971 Linneryd, Väckelsång ja Älmeboda jaettiin, jolloin samannimiset seurakunnat (Linneryd, Väckelsång ja Älmeboda) liitettiin osaksi nykyistä Tingsrydin kuntaa, johon tulivat kuulumaan myös Tingsrydin kauppala, Almundsrydin seurakunta Rydin kauppalasta sekä Södra Sandsjö ja Urshult. Muut osat Linnerydistä ja Väckelsångista liitettiin Växjön kuntaan ja Älmebodan muut osat Emmabodan kuntaan Kalmarin läänissä.

Vaakuna

Tingsrydin kauppalan entinen vaakuna poikkeaa jonkin verran nykyisestä kuntavaakunasta.

Väestönkehitys
Tingsrydin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 17 679
1955
  
 17 168
1960
  
 16 232
1965
  
 15 643
1970
  
 14 982
1975
  
 14 735
1980
  
 14 773
1985
  
 14 376
1990
  
 14 507
1995
  
 14 367
2000
  
 13 371
2005
  
 12 793
2010
  
 12 231
2015
  
 12 260
2020
  
 12 369
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[7][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[8]		  %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 1 766 14,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 183 1,5
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 534 4,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 9 777 79,7

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 67 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 74 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 171 615 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 131 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

  • 0–17-vuotiaat: 17,3 %
  • 18–64-vuotiaat: 55,9 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 26,9 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 6,3 6,3
  jalostus 34,2 32,3
  palvelut 57,7 59,4
  tuntematon 1,9 2,1
  Työpaikkoja ja työllisiä 5 653 5 590
  työpaikkaomavaraisuus 101,1

Taajamat

Kunnassa on 8 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 62,4 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 601 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Tingsryd3 037
2Ryd1 415
3Väckelsång905
4Urshult794
5Linneryd488
6Konga476
7Rävemåla294
8Fridafors221

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

  • Dångebo

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

  • Dångebo
  • Älmeboda

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

  • Hensmåla
  • Kvarnamåla

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Tingsrydin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[21]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 8 8 9 11 10 8 9 9 12 11 13 11 8 6 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 19 20 18 16 14 15 16 16 10 12 9 11 10 9 {{{c2022}}}
  Liberaalit 2 2 3 1 3 2 2 1 1 2 1 1 0 0 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 1 1 1 1 1 3 1 5 4 2 2 1 3 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 1 2 1 2 2 1 1 2 1 0 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 15 16 16 17 18 17 15 18 14 14 12 11 13 13 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 2 2 2 2 2 1 1 2 3 2 1 1 2 2 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 5 6 {{{sd2022}}}
  Muut 3 0 0 0 0 3 2 0 2 3 1 0 1 2 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[22] 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 41 41 41 41 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit
Kartta Tingsrydin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Almundsrydin piiri
  • Linnerydin piiri
  • Södra Sandsjön piiri
  • Tingsåsin piiri
  • Urshultin piiri
  • Väckelsångin piiri
  • Älmebodan piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Tingsås
  • Almundsryd
  • Älmeboda
  • Linneryd
  • Södra Sandsjö
  • Väckelsång
  • Urshult

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Almundsryd (Nykyrko)
  • Linneryd
  • Södra Sandsjö (Sandsjö)
  • Tingsås
  • Urshult (Våm, Vämbo)
  • Väckelsång
  • Älmeboda

Kirkot
  • Almundsrydin kirkko
    Almundsrydin kirkko
  • Linnerydin kirkko
    Linnerydin kirkko
  • Södra Sandsjön kirkko
    Södra Sandsjön kirkko
  • Timmermannenin kappeli
    Timmermannenin kappeli
  • Tingsåsin kirkko
    Tingsåsin kirkko
  • Urshultin kirkko
    Urshultin kirkko
  • Väckelsångin kirkko
    Väckelsångin kirkko
  • Älmebodan kirkko
    Älmebodan kirkko

Lähteet
  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 10.7.2022. (ruotsiksi)
  3. Tingsryd Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Kuntainfo → Kansainvälinen toiminta www.keuruu.fi. Viitattu 7.6.2020.
  7. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  8. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  9. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  10. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  11. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 10.7.2022. (ruotsiksi)
  22. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  23. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Kronobergin läänin kunnat
    Alvestan kunta • Lessebon kunta • Ljungbyn kunta • Markarydin kunta • Tingsrydin kunta • Uppvidingen kunta • Växjön kunta • Älmhultin kunta
    Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.